Joulunaikaa Hiekka-ahon lypsykarjatilalla

Millainen on lypsykarjatilan joulu ?

Jouluaatto ja joulupäivä ovat karjatilalla työpäiviä.
Arki ja juhla ovat navetalla yhtä ja samaa – perusrutiinit toistuvat jouluaamunakin.
Näinpä myös Hiekka-aholla Kekkosen Tuula ja Jorma suunnistavat navetalleen
klo 4.30 myös jouluaamuna.
Tämä on jo 33. joulu Tuulan ja Jorman yrittäjätaipaleella.

” Joinakin vuosina aikaisemmin toimme navettaan jouluksi jopa joulukuusen ja lehmät saivat erikoisherkkuja jouluaamuna, mutta nykyään mennään joulunakin normaalin kaavan mukaan. Lehmät pikemminkin odottavat, että ne hoidetaan, lypsetään ja ruokitaan aina samaan kellonaikaan ja samalla reseptillä – poikkeukset näkyvät aina maitotankissa miinuksena”.

” Joululaulut soivat toki mukavasti navettaradiossa ja lehmätkin niitä kuuntelevat mielellään”.

Navetalla Tuula yleensä aloittaa aamutoimet ennen Jormaa puhdistamalla ja kuivittamalla parret ennen lypsyä. Ja aamulypsy alkaa klo 5.00.

Jorman vastuualuetta navetalla on rehustuksesta huolehtiminen.
Aamutoimet alkavat rehupöydän puhdistuksella ja säilörehun jaolla.

Väkirehun jakaa robotti. Jokaiselle oma annos yksilöllisen reseptin mukaan, 8 kertaa vuorokaudessa.

” Tottakai ennen joulua pyritään tekemään valmiiksi kaikki mahdollinen, ettei jouluna tarvitse ajella paaleja tai muita rehuja. Ehditään rauhoittua joulun viettoon ja oleiluun lasten ja lasten-lasten kanssa. Mutta onhan tämä vastuu karjan hyvinvoinnista aina päällimmäisenä mielessä ja monesti lehmät, koneet, pakkanen tai myrskyt järjestävät yllätyksiä ja rauhallinen joulunvietto jääpi vähemmälle.”

” Kun vuonna 1986 sukupolvenvaihdoksen jälkeen aloitimme, meillä oli 10 lehmää.
Vanhassa navetassa kaikki tehtiin käsityönä. Uusi navetta valmistui vuonna 1992
ja sitä on laajennettukin jo kertaalleen.
Nyt meillä on 35 lehmää, mikä kuitenkin tarkoittaa, että olemme tällä hetkellä
keskivertoa pienempi maitotila. Tilojen keskikoko alkaa olla jo 40 lehmän tasolla.”

” Kaikki raskaammat työt tehdään nykyään koneilla, mutta yhä edelleen karjanhoito on
raskasta. Työmäärä, stressi ja sitovuus kun lisääntyvät karjakoon kasvaessa.”

Mikä on ollut parasta maatalousyrittäjän työssä ?

” Kyllähän se on ilman muuta ollut yrittämisen vapaus ja luonnonläheisyys.
Tehty työ jää myös suureksi osaksi hyödyttämään omaa yritystä ja maatilaa.
Työn tulokset voi nähdä konkreettisesti ympärillään koko ajan.
Samalla on jatkettu aikaisempien sukupolvien aloittamaa työtä.

Jos olisimme tehneet elämänuramme muissa ammateissa, meillä olisi ehkä oma asunto, auto ja ruohonleikkuri, mutta työmme arvo olisi mennyt muiden hyödyksi”, toteaa Jorma.

” Ja kyllä tuo luonnonläheisyyskin enemmän positiivinen juttu on, vaikka joskus tuntuu, että se enemmän vastustaa kuin puoltaa tätä yrittämistä.
Tässä ammatissa ollaan yhtä luonnon kanssa niin hyvässä kuin pahassa.
Sitä paitsi terveelliset ja hyödylliset harrastuksetkin on ollut sieltä ympärillä olevasta luonnosta helppo löytää”.

Entä pahinta ?

”Ei niitä näin joulun aikaan kannata alkaa luettelemaan. Joulupukki saattaa vielä jättää tulematta. EU:nkin kanssa on opittu jo jotenkuten elämään.
Ilman nettiä ja kohtuullisia atk-taitoja ei maatilayrittäminen tänä päivänä onnistuisi ollenkaan. Byrokratia tuntuu kuitenkin välillä aika tyhjänpäi(väi)seltä.”

Tulevaisuus ?

”Nyt on tähtäin asetettu parin vuoden päähän. Siihen mennessä on tarkoitus luopua karjanpidosta.
Jo nyt kaikki vasikat lähtevät viimeistään muutaman viikon iässä maailmalle.
Sitä mukaa alkaa navetta hiljalleen väljenemään.

Koko karja lähtee todennäköisesti keväällä 2021 uuteen, isompaan navettaan opettelemaan robottilypsyyn.

Sen jälkeen Itä-Kolimalla ei enää lypsykarjoja eikä muitakaan karjatiloja ole.”

 

Tämä Romanssi- vasikka lähtee jo lähipäivinä uuteen kotiin ja aikanaan lypsää maitonsa uudessa robottinavetassa Pasalan kylällä.

 

Rauhallista Joulunseutua ja Onnea vuodelle 2020 Tuulalle ja Jormalle sekä kaikille muillekin !