Kylätalon kunnostushanke

Kylätalon kunnostushanke

Hankkeesta lyhyesti

Kolkun kylätalon, entisen kansakoulun, remontti aloitettiin keväällä 2006. Remontissa oli tarkoitus purkaa vanhan koulun asuntosiipi pois, ja korjata jäljelle jäävästä luokkatilasta toimiva kylätalo.

Alkuperäinen koulurakennus rakennettiin vuosien 1927-28 välisenä aikana, kyläläisten lahjoittamista hirsistä. Se palveli Kolkun kansakouluna 1928-67. Vuonna 1975 rakennus siirtyi Kolkun pvy:n omistukseen. Vuosien 1975-85 välillä tiloissa järjestettiin kylätansseja. Tämän jälkeen rakennus on ollut kylmillään, muutamia kesätapahtumia lukuunottamatta.

Tästä lähdettiin liikkelle syksyllä 2005

Kolkun kansakoulu 2005

Vuosien saatossa rakennuksen kunto oli huonontunut kiihtyvällä tahdilla: peltikatto oli ruostunut ja vuoti, perustukset olivat rikki, salaojitukset tukossa. Oli tehtävä päätös joko antaa rakennuksen jatkaa ränsistymistään, myydä se tai korjata itse.

Koulu päätettiin korjata ja muuttaa kylätaloksi

Kolkun pvy:n syyskokouksessa 4.12.2005 Mehtä-Lehtolassa tehtiin päätös entisen kansakoulurakennuksen korjaamisesta kylätaloksi. alon korjaus päätettiin tehdä kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa korjattaisiin talo ulkoapäin vuoden 2006 aikana, ja toisessa vaiheessa talon sisäosat entisöitäisiin hirsipinnoille ja taloon tehtäisiin uusi keittiö vuoden 2007 aikana.

Hankesuunnitelma ja kustannusarvio

Rakennusinsinööri Raimo Toivola tarkasti rakennuksen peruskunnon ja totesi sen korjauskelpoiseksi 07.12.2005.

Rakennuspiirustukset ja kustannusarvion teki rkm Jussi Kauppinen ProAgria Keski-Suomen luonnosten pohjalta 12.12.2005. Suunnitelman mukaan entisen koulun huonossa kunnossa oleva asuntosiipi puretaan, loppuosa korjataan kylätaloksi ja ulkopuolelle rakennetaan katettu terassi; keittiötilat rakennetaan entiseen eteistilaan.

Rahoitus

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio oli 28 590€ ja toisen vaiheen kustannusarvio 24 000€, eli koko hankkeen yht. 52 590€.

Projektiin saatiin EU-avustusta Viisari RY:n kautta 50%, eli 26 295€. Loput 50% eli 26 295€ piti kattaa omalla rahoituksella ja omalla talkootyöllä.

Remonttiavustusten keräystä varten Kylän nettisivuilla käynnistettiin haastekampanja nykyisten ja entisten kyläläisten kesken 21.12.2005.

Rakennuksen vanhojen osien purkaminen

Purkutyöt alkoivat 9.1.2006. Talon asuntosiiven purkamisella. Kova pakkanen. Paljon lunta. Purkaminen aloitettiin sisätiloista ja vintiltä. Koulun vintillä oli vanhoja koulukirjoja ym., joita varten pidettiin erityiset ”Vintinpenkojaiset” 21.01.2006.

Asuntosiiven perustukset ja katto olivat surkeassa kunnossa ja alimmat ja ylimmöt hirret olivat lahoja. Osa hirsikehikosta oli kuitenkin säilynyt hyvin.

Koska pvy tarvitsi kipeästi omaa rahaa hankkeen rahoittamiseen, ylimääräiset hirsikehikon osat päätettiin myydä.

Kun kehikon osista oli tehty kauppa, hirret merkittiin, ja aloitettiin purkaminen hirsi kerrallaan. Purkaminen tehtiin maaliskuun lopussa, yhtenä päivänä. Työ tehtiin rautakangeilla, sorkkaraudoilla ja traktori-kuormaimella.

Päivän päätteeksi kehikko oli purettu ja lajiteltuna kuljetusta varten laanissa.

Asuntosiiven purun yhteydessä koko rakennuksen ulkoverhouskin purettiin, koska se osoittautui vastoin ennakkosuunnitelmia liian lahoksi.

Rakennus asuntosiivestä ja ulkoverhouksesta riisuttuna huhtikuussa 2006. Tästä alkoi sitten varsinainen rakennustyö.

Ensimmäinen vaihe, 2006

Pvy:llä on metsää n. 1,2 ha. Kylätalon remontin rahoittamiseksi metsään tehtiin noin 0,4 ha:n avohakkuu ja loppuala harvennettiin.

Hakkuun yhteydessä otettiin omasta metsästä myös sahapuita, joista sahattiin paikanpäällä rakennusta varten sahatavaraa. Kenttäsaha oli paikalla 08.05.2006.

Varsinainen rakennustyö aloitettiin toukokuun alussa sokkelin ja hirsikehikon kunnon tarkastuksella.

Sokkelin ja alimman hirsikerran kunto oli paha yllätys, johon ei oltu kustannusarviossa varauduttu.

Hirsikehikko tunkattiin seinän pätkä kerrallaan ylös, ja entinen, valmiiksi pieniin pätkiin rikkoontunut sokkeli poistettiin.

Hirsiseinien alle tehtiin muotti uudelle sokkelille.

Ja uusi sokkeli valettiin seinänpätkä kerrallaan.

Operaatiota varten koko hirsikehikko piti tukea.

Uuteen sokkeliin tehtiin kunnon raudoitus ja alin hirsikerros uusittiin lahonneilta osin.

Roudan sulettua upotettiin kaivinkoneella asuntosiiven vanha vaurioitunut perustus.

Ja kaivettiin rakennuksen ympärille uudet salaojat.

Samalla tehtiin kaivanto ja salaojitus uudelle ulkoterassille.

Uuteen kaivantoon tuli erillinen järjestelmä viemäröinnille, salaojille ja sadevesille.

Seuraavaksi jatkettiin rakennuksen räystäitä.

Etupuolen katto sai uudet kattorakenteet ja ”kottaraisen”.

Kottaraisen teko ei kuulunut ”piirustuksiin”, mutta se päätettiin kuitenkin tehdä, antaahan se aivan eri ilmeen julkisivulle

Katon tekoa varten käytettiin telineinä kylän etukuormain-traktoreita rakennuksen päädyissä, ja pitkille sivuille rakennettiin ihan asialliset telineet, jotta turhilta tapaturmilta vältyttäisiin.

Ennen kattoruoteiden asennusta oikaistiin räystäät.

Kattoruoteet lyötiin entisen paksun peltikaton päälle.

Kattoruoteet valmiina.

Ennen peltikaton asennusta vielä räystäille valmiiksi maalatut laudat.

Kattopeltien nosto aloitettiin 15.7.2006 klo 8.15.

Kattopeltien asennus tapahtui yhtenä päivänä; talkoisiin osallistui kaikkiaan 18 henkilöä.

Vanhimmat ja kömpelöimmät pysyivät maajalassa mitta- ja työnjohto-tehtävissä.

Nuoremmat ja ketterämmät olivat katolla.

Leikkausryhmällä riitti kiirettä, koska aumakaton lähes kaikki pellit piti leikata ja katolla työ eteni kahdella työryhmällä kahdella rintamalla.

Välillä käytiin ruokatunnilla; emännätkin olivat mukana talkoissa.

Työmaalla nautittiin puheenjohtajan keittämät nokipannukahvit.

15.7.2006 päivän päätteeksi klo 19.00: Pellit asennettuna katolla.

Ja kun kottarainenkin sai katon seuraavana päivänä, voitiin uusi uljas kylätalon aihio paljastaa rakennustelineiden suojasta.

Kesän ollessa kuumimmillaan heinäkuussa, ikkunapokat irrotettiin karmeistaan ja aloitettiin ikkunoiden entisöinti puhdistamalla karmit vanhasta maalista. Tämä työ vaati taitoa, voimaa ja kärsivällisyyttä.

Ikkunapokien puhdistus oli niinikään hidasta ja työlästä.

Siitä löytyi tarpeen vaatiessa talkootyötä kaikille innokkaille.

Ikkunapokat tarvitsivat puhdistuksen ohella myös puusepäntyötä, pokat piti sovittaa karmeihin, kittaukset, saranat ja lukot piti uusia jne.

Kunnostuksen jälkeen pokat maalattiin.

Ikkunapokat maalattiin kahteen kertaan; ensin irrallaan, ja sitten osa vielä paikoillaan toiseen kertaan.

Kesällä 2006 sää salli maalaustyöt huoletta myös ulkona.

Tässä vaiheessa työnjohtaja Hulkkosella oli syytä leveään hymyyn.

Ettei sisällä kävisi talvella vonka, hirsiseinien ulkopinnalle asennettiin 25mm:n tuulensuojalevyt.

Levyjen työstö ja asennus kävi talkooporukalta jo rutiinilla.

Jokaisella oli ryhmässä oma hommansa ja työ eteni vauhdilla.

Tuulensuojalevyt asennettiin talkootyönä 5.8.2006 vajaassa päivässä; tässä vaiheessa kylätalo oli väreiltään hyvin luonnonmukainen.

Koska hanke oli Viisari RY:n kautta rahoitettu EU-hanke, byrokratia teetätti koko ajan ”sivutyötä”: hankinnat piti kilpailuttaa, ja avustusten välimaksatustakin oli perusteltava 5 cm:n asiakirjapinkalla.

Ulkoterassin perustukset tehtiin huolella; kunnon sorakerros tiivistettiin. Ja päälle muotitettiin hyvin raudoitettu umpisokkeli.

Ulkoterassin sokkeli valettiin valutalkoilla 25.8.2006.

Ja sille tehtiin kunnollinen routaeristys sekä sisä- että ulkopuolelle. Koko rakennus oli routaeristetty vastaavalla tavalla jo aiemmin kesällä.

Terassin runko alkoi nousta, ja rakennuksen ulkoinen ilme jatkoi muuttumistaan.

Talon ulkopaneeli ostettiin valmiiksi pohjamaalattuna.

Ja homma hoitui vihellellen hyvässä säässä. Syksyllä 2006 ei tarvinnut vesisadetta sairastaa.

Korkeaan ulkoseinään haettiin pirteämpää ilmettä jakamalla seinäpinta eri suuntaisiin jaksoihin.

Ja tarkkaa työtä tehtiin tässäkin.

Ja heti asennuksen jälkeen maalattiin niin seinät kuin terassin rakenteetkin.

Uusi ulkopanelointi ei kuulunut alkuperäiseen rakennussuunnitelmaan ja kustannusarvioon, mutta lisäsatsaus kannatti; rakennus sai aivan uuden ilmeen!

Ennen syyssateita ehdittiin vielä asentaa terassin peltikatto ja sisäkatto.

Ilmassa oli jo vahva syksyn tuntu, kun terassille tehtiin lattiakoolaus ja lyötiin lattia.

Viimeisimpänä työnä talon ulkoterassi koristeltiin yläpaneloinnilla, kaiteilla, pylväiden levennyksillä ja kauluksilla.

Vielä kaiteiden ja pylväiden viimeistelymaalaus, ja vastaava työnjohtaja Hulkkonen pääsi ylpeänä luovuttamaan talon ensimmäisen vaiheen valmiina jo lokakuun lopussa, 2kk etuajassa.

Kylätalo lokakuun lopussa 2006; korjaushankkeen ensimmäinen vaihe valmis.

Kylätalon kunnostushankkeen I vaiheen jälkeen 2006

Toinen vaihe, 2007

Kolkun PVY:n syyskokous 29.10.2006 päätti hakea rahoitusta kylätalon remontin toiseen vaiheeseen. Vaihe käsitti rakennuksen ulkopuolella: tontin viimeistelytyöt, räystäskourujen ja syöksytorvien asentamisen, sekä sisäpuolella: alapohjan uusimisen keittiön ja eteisen osalta, keittiön rakentamisen ja kalustamisen, sisäeteisen rakentamisen, salin hirsipintojen estisöinnin, salin sisäkaton uusimisen, salin lattian entisöinnin hiomalla, rakennuksen sähkö-, lämpö- ja ilmastointiasennukset.

Korjaushankkeen toinen vaihe alkoi talvella 2007 hirsipintojen työstämisellä ja lakkauksella.

Työstämisen ja lakkauksen jälkeen hirsipinnat saivat alkuperäisen 1920-luvun ilmeen.

Talven aikana maalattiin omasta metsästä otetut ja höylätyt sisäkattolaudat.

Salin katon koolaus vaati tarkan etukäteissuunnittelun, koska salin entisessä katossa oli jopa yli 10 cm:n painaumia eri puolilla salia.

Koolaukset saatiin kuntoon ja päästiin itse kattolautojen naulaamiseen, ja työnjohto oli taas tyytyväinen.

Toukokuussa saatiin lahjoituksena täytemaata, jolla tasattiin edellisenä kesänä myllätyt piha-alueet.

Räystäskourut asennettiin traktorien etukuormaimista käsin.

Rakennustyön edistyessä piti myös silloin tällöin palaveerata. Hankkeen ohjausryhmä koolla 7.6.2007, mukana Viisari RY:n Markku Varonen

Pvy:n naistoimikunta suunnittelemassa tulevaa keittiötä.

Tulevan keittiön ja eteisen osalta entiset lahonneet lattiarakenteet purettiin ja täytteenä ollut multa/turveseos vietiin pois. Purkutalkoot 15.6.2007.

Lattiatäytteiden purku oli viimeisen päälle pölyinen urakka, ja sen huomaa ”karhukoplasta”.

Keittiön ja eteisen tulevan puulattian alle tehtiin kunnon betonivalu, ettei lattia pääse notkumaan emäntien alla. Valutalkoot järjestettiin 21.6.2007.

Keittiön ja eteisen seinät koolattiin aivan uudelle pohjalle ja sähköt asennettiin uuden runkorakenteen sisään.

Keittiön ja eteisen seiniin ja kattoon asennettiin lämmöneristys.

Keittiön ja eteisen seiniin tuli leveä hirsipaneeli.

Samalla tehtiin eteiseen naulakko.

Seuraavaksi näpättiin keittiöön ja eteiseen uusi lankkulattia.

Uusi lattia sovitettiin mahdollisimman hyvin entisten tasoon.

Pitkään paikkaansa hakeneelle salin esiintymislavalle löytyi viimein sopiva paikka, ja sen runko oli pian pystyssä.

Ja esiintymislava valmiina.

Keittiön, eteisen ja esiintymislavan lattiat hiottiin käsikoneilla.

Ja lakattiin neljään kertaan.

Ennen salin lattian hiontaa piti vanhan lattian naulat lyödä syvempään.

Salin lattia hiottiin isolla vuokrakoneella.

Isolla koneella ei päässyt aivan nurkkiin ja seinänviereen, joten ne ja paksut maalikerrostumat hiottiin käsikoneilla.

Salin lattioille vielä jalkalistat ja puuöljykäsittely.

Keittiön kaapistot ovat pääosin kylätalon entisen keittiön kaappeja, jotka asennettiin nyt uudelleen.

Keittiö sisustettiin viimeisen päälle laatoituksia myöten.

Ja emännät saivat keittiöön aivan uudet keittiökoneet.

Talon ilmastointi ja lämmitys hoidetaan kahdella ilmalämpöpumpulla.

Talon kaikki sähköasennukset uusittiin remontin yhteydessä ajanmukaisiksi.

Remontin jälkeen emännät pääsivät tekemään loppusiivousta.

Pvy:n 25 vuoden takainen astiasto sai konepesun ja siirron kylätalon uuteen keittiöön.

Kylätalolle ostettiin uutta verhokangasta 36 metriä, joista ommeltiin taloon komeat uudet verhot.

Kylätalon sisätilat valmiina.

Kylätalo valmis

Kahden vuoden kovan pullistuksen jälkeen, Kylätalon korjaushanke saatiin onnistuneesti päätökseen syyskuun lopussa 2007.