Tietoa kylästä

Kylän sijainti

Kolkun kylä sijaitsee Viitasaaren kunnan koilliskulmassa, rajoittuen pohjoisessa Pihtiputaaseen ja idässä Keiteleeseen. Pinta-alaa kylällä on noin 60 km2. Kolkun kylä on eräs Viitasaaren harvaanasutuimmista ja syrjäisimmistä kyläkunnista.

Kolkun kylä sijaitsee muuhun kuntaan nähden korkealla, korkeuseroa Viitasaaren keskustaajamaan on noin 100 metriä. Kylän keskivaiheilta löytyy vielä tänäkin päivänä 30m korkea palotorni muistona ja maamerkkinä 80-luvun puolelle jatkuneesta palovartiotoiminnasta.

Kylää ympäröivät suuret turvealueet ja idässä oma järvi, Kolkkujärvi, josta vedet laskevat Kolimajärveen.

Historia

Kylän syntyminen

Kylän syntyhistoria yltää 1700-luvun lopulle ja 1800-luvun alkupuolelle, jolloin kylän ensimmäiset asukkaat kulkivat riistapolkuja pitkin Kolkunjärven itä- ja pohjoisrantoja nykyisen Liitonjoen asutusalueen seuduille. Riistamiesten levähdyspaikasta syntyi Kolkunjärven rantaan Peltoniemen torppa. Järven toiselle puolelle syntyneiden Suurensuonmäen ja Kolkon tilojen kulkuyhteydet suuntautuivat Kolimajärven rantaan useita kapulasiltoja pitkin monien nevojen ja korpien läpi.

Kolkun kylätien perustaminen

Kolkun nykyisen kylätien rakentaminen aloitettiin 1800-luvun lopussa ja vuonna 1911 tietä oli valmiina lähes 11 kilometriä. Kylätien jatko Pihtiputaan rajalle valmistui vuonna 1960, mutta kesti vielä viisi vuotta ennen kuin läpikulkumahdollisuus Pihtiputaan suuntaan toteutui heidän osuutensa valmistuttua vuonna 1965.

Kolkun kansakoulu

Kolkun kansakoulu on kiistämättä yksi Kolkun kylän tärkeimmistä saavutuksista. Kyläläiset ajoivat kouluhanketta aktiivisesti aina 1920-luvun alusta saakka, Aadolf Paananen ja Matti Puranen etumiehinä, kunnes vihdoin vuoden 1924 syyskuussa – uuden kansakoulutoiminnan piirijaon myötä – päätös koulun perustamisesta saatiin aikaiseksi.

Koulutoiminta aloitettiin tilapäiskouluna Mäkiahon tilalla, jossa sitä jatkettiin aina vuoden 1928 marraskuuhun saakka, kunnes uusi koulurakennus valmistui.

Lapsia välitunnilla kansakoulun edustalla

Kolkun kansakoulu toimi aktiivisesti, paitsi opinahjona, myös kyläläisten kokoontumispaikkana, urheilu-, vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kenttänä sekä opettajien asuintilana.

Vuoden 1967 keväällä kyläläiset hyvästelivät haikein mielin rakkaan 43 vuotta toimineen opinahjonsa. Koulutoiminta siirtyi tällöin Kumpumäen koululle. Toiminta koululla hiljeni, mutta ei loppunut kokonaan, vielä näinäkin päivinä koululla järjestetään erinäisiä tapahtumia kerta pari vuodessa.

Nykyään kiinteistö on Kolkun PVY:n omistuksessa, ja koulurakennuksen sijaan kiinteistöstä puhuttaessa puhutaan mielumminkin kylätalosta kuin koulusta. Kyläläiset kunnostivat kylätalon suurena remonttihankkeena pääosin talkoovoimin 2004-2007.

Tarkempaa tietoa koulusta ja kaikesta sen ympärillä tapahtuneesta toiminnasta vuosien varella löytyy Tuula Suontamon vuoden 1996 kyläjuhliin kirjoittamasta koulun historiikista.

Kolkun kansakoulun historiikki (PDF-tiedosto, 85kB)

Uittotoiminta

Kolkunjoessa lienee uitettu ensimmäisiä puutavaraeriä jo 1800-luvun puolella. 1900-luvun alussa jokea kunnostettiin uittoyhtiön toimesta. Jokisuulle rakennettiin tammi, jonka avulla tulvavettä voitiin varastoida järvessä ja sitten käyttää juuri uittoaikana takaamaan uiton onnistuminen. Samoin rakennettiin useita rännejä koskien ja kivikoiden kohdalle varmistamaan puitten sujuva liikkuminen kohti Kolimaa. Pisin ränni lienee ollut Sammalislammesta alaspäin. Merkittävä oli myös lähellä Kolimaa oleva ränni, jossa oli kova virtaus, mutta myös suuri mahdollisuus syntyä suma. Viimeinen ränni rakennettiin sotien jälkeen Särkikoskelle.

Suurimmillaan, ainakin väkimäärällä laskettuna uitot olivat 1930- ja 1940-luvuilla. Suurimmissa uitoissa työvoimaa on arvioiden mukaan ollut pitkästi toista sataa.

Viimeinen uitto on näiden tietojen mukaan ollut v. 1961. Viimeisinä uittovuosina työ tehtiin urakalla ja sen suoritti pieni porukka, ehkä noin 6-10 miestä.

Tarkempaa tietoa uittotoiminnasta löytyy Pentti Pulkkisen vuoden 2004 kyläjuhliin kirjoittamasta uittohistoriikista.

Kolkkujoen uittohistoriikki (PDF-tiedosto, 85kB)

Kyläläiset

Kylän kehittyminen

Kylän väkiluku kasvoi jotakuinkin tasaisesti sen perustamisen jälkeen aina 50-luvulle saakka. Kylän vilkkaimmat vuodet elettiin 1950- ja 1960-luvuilla.

70-luvun tultua nuoriso alkoi kuitenkin muuttamaan kaupunkeihin, ajan hengen mukaisesti, ja kylä kuihtui nykyiseen kokoonsa vain muutaman vuosikymmenen myötä.

(kuva: Kyläläisiä ryhmäkuvassa)

Kolkun opintokerho

Kolkun koulun ja nimenomaan sen opettajien työhön liittyi yli kolmenkymmenen vuoden ajan hyvin kiinteästi opintokerhotoiminta, mikä oli tuona aikana vapaan kansansivistystyön merkittävintä toimintaa. Opintokerhon tarkoituksena oli jäsentensä tietojen ja sivistyksen kartuttaminen lukemisen, opiskelun ja valistavan seurustelun avulla, kuten sääntöjen ensimmäinen pykälä kuului. Opintokerhojen toimintaa valvoi Kotikasvatusyhdistys, joka taas oli Valistusjärjestöjen opintotoimikunnan, myöhemmin Suomalaisen Luentotoimikunnan alainen. Valvovat järjestöt lähettivät kerhoille vuosittain niin toimintaa kannustavat kokouksissa ääneen luettavat kirjeet kuin yleiset toimintaohjeet ja yhteiset opiskeluaiheetkin.

Kolkun opintokerho perustettiin vuonna 1925, kylän yhteisten äitienpäiväjuhlien suunnittelun yhteydessä.

Pian perustamisensa jälkeen kerhon toiminta vilkastui, ja sen olemassaolo muodostui kyläläisille hyvin tärkeäksi. Kerho järjesti kursseja, näytelmiä, retkiä, julkaisi lukuisia itsetehtyjä lehtiä, tilasi kylälle aikakausilehtiä ja kirjoja.

Opintokerho jatkoi toimintaansa läpi kylän vilkkaiden vuosien.

(linkki: Ensimmäinen Kerhokuiske lehti skannattuna (ZIP-tiedosto, 2.8Mb))

Kolkun Pvy ry

Vuonna 1928 perustettiin Kolkun kylälle pienviljelijäin yhdistys ry, jonka tarkoitus perustavan kokouksen pöytäkirjan mukaan oli yhteistoiminnan avulla kohottaa pienviljelijäin henkistä, aineellista ja siveellistä tasoa.

Pienviljelijäyhdistyksen tehtävänä oli hankkia jäsenilleen neuvoja ja ohjausta ammattiasioissa sekä vaikuttaa pienviljelijäin taloutta edistävien osuuskuntien aikaansaamiseen. Tavoitteisiin pyrittiin järjestämällä kursseja, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, koetoimintaa, erilaisia viljelynäytekenttiä, näyttelyjä, kilpailuja, juhlia ja retkeilyä. Yhdistys toimi alusta lahtien sota-aikaa lukuun ottamatta erittäin innokkaasti.

Vielä tänäänkin Kolkun pienviljelijäyhdistys on yksi Viitasaaren aktiivisimmista kyläyhdistyksistä.

Urheilutoiminta

Opintokerhon ohjauksessa kylän nuoret urheilivat paljon ja monipuolisesti. Matti Heiskasen ja Arvi Paanasen toimesta kylälle saatiin Viitasaaren Viestin alaosasto.

Yleisurheilun ohella pesäpalloa pelattiin kesäisin monena iltana viikossa. Kylien välisissä pesäpallo-otteluissa voitettiin mm. Kulvemäen, Keiteleen Nujun ja Toulauden joukkueet, mutta Pasalan joukkueelle kolkkulaiset hävisivät.

Nykyiset asukkaat

Kolkun kylään voidaan nykyisin (2018) katsoa kuuluvan 14 vakituista taloutta, joissa on asukkaita yhteensä noin 20 henkilöä. Lisäksi kylän vaikutuspiiriin kuuluu noin 50 kesäasuntoa, joissa kesäasukkaita noin 100 henkilöä.

Elinkeinoelämä

Kolkun kylän elinkeinorakenne on koko sen historian aikana painottunut maa-, ja metsätalouden harjoittamiseen, mutta muutakin yritystoimintaa toki löytyy (esim. turvesuo, puutarha, koneurakointi, korjaamotoiminta, palveluala). Osa kyläläisistä käy palkkatyössä kylän ulkopuolella, pääosin Viitasaarella ja Keiteleellä.