Jos pesuaineita tiivistetään pesuainetiivisteisiin, niin ajatuksia ja tunnelmia tiivistetään runosäkeisiin. Kaikkien mukavien muisteloiden lomassa kuulimme tänä iltana 05.07.2025 Kolkun kylätalolla myös runosäkeitä.
Ja kun kuulimme myös muisteloita Tuulan koulutieltä niin juohtuipa mieleen, että Jyrinkosken Yrjöhän piipahti lausumassa runoja kirkonkylän kouluissa vielä 1970-luvullakin. Ehkäpä Yrjö jyrisi jylhiä runojaan jo Tuulan oppikouluaikoina. No oli miten oli, useimmat ovat joka tapauksessa joskus lukeneet ja kuulleetkin Yrjö Jylhän runon ”Kaivo” vuoden 1941 Kiirastuli-kokoelmasta.
Ja kun kaikki tämä yhdistetään siivoustohtoriteemaan niin ohessa ensin Kaivo-runon alkuperäisversion ensimmäiset säkeet ja siitä kevyesti tuunattu (tai pitäisikö sanoa tuulattu), vähemmän dramaattinen siivoustohtoriteemainen mukaelma, jossa on selkeitä viittauksia päivänsankarin työhistoriaan, mekaanisiin siivousmenetelmiin, -välineisiin ja -tekniikkaan kuin myös pesuaineisiin, siivouskemiaan, kaavoihin, tietotekniikkaan ja koodaukseenkin. Unohtamatta kriittisyyttä siivouskemikaalien siunauksellisuuteen ja perinteitä eli vaikkapa Marttojen suosimaa yleispuhdistusainetta eli ruokasoodaa (natriumvetykarbonaatti NaHCO₃). Ja loppukevennyksenä seitinohut lainaus Heikki Asunnan runosta ”Pieni episodi”.
Talvipäivä puolessa on vasta,
hyökkäystä ei, vain tykkitulta:
viuhuu sirpaleet ja roiskuu multa.
Alla maan on tyyntä, kodikasta;
haavoissaan vain joku hiljaa huokaa:
veljet, vesitilkka tuokaa—.
Siivouspäivä juonena on tässä,
pyykkäystä ei, vaan lattiata laasta:
viuhuu Viledat ja poistuu saasta.
Kemikaalivimma vain on tyyntymässä;
kaavoistaan vain Tuula hiljaa koodaa:
Martat, desilitra soodaa—.
Vai koitettaisko spriitä? Jos kirkastuis se jälleen siitä…
kolkku.fi 
2 ajatusta aiheesta ”Tuulahdus kaivosta kun kaivosta on turha tuulastaa…”