Kuvia Metsuri Martin muistotilaisuudesta

Marttia muisteltiin nuotion äärellä

Metsuri Marttia muisteltiin isolla porukalla perjantai-iltana 14.5. kylätalon nuotiopaikalla. Sinikan ja tyttöjen kutsumana oli Martin muistotilaisuuteen saapunut kolmisenkymmentä Martin läheistä sukulaista ja ystävää. Koronan vuoksi ei talvella Martin hautajaisten yhteydessä ollut mahdollisuutta muistotilaisuuteen, joten sitä jouduttiin siirtämään. 14.5. valikoitui ajankohdaksi siitä syystä, että se olisi ollut myös Martin 69. syntymäpäivä.

Seuraavassa kuvia muistotilaisuudesta.

Muistotilaisuus oli Martin näköinen: vapaamuotoisesti nokipannukahvien merkeissä Martin vakionuotiopaikalla kylätalon pihassa. Nokipannukahvien keittäjä Leivon Ari-Pekka on saanut Martilta perintönä paitsi kahvinkeittäjän homman myös asiaan kuuluvan perinneasun.

Kylätalon terassille Riikka ja Reetta olivat koonneet audioesityksen tapahtumista ja kuvista Martin elämän varrelta. Siellä saattoi itsekukin myös selata Martin muistoadresseja.

Suru peittää koko kylän,
On hiljaista.

Olet poissa viereltämme,
Mutta yhä lähellä.

Olet poissa,
Silti aina muistoissamme.

2 thoughts on “Kuvia Metsuri Martin muistotilaisuudesta

  1. Kiitos tästä jutusta ja kuvista! Mukavaa oli nähdä Martin muistelutilaisuuden tunnelmia, kun lopulta pitkän harkinnan jälkeen päädyimme siihen, ettemme lähteneet täältä Keski-Pohjanmaalta osallistumaan livenä paikan päälle. Täytyy toteuttaa tuo muistelu kesän mittaan – Martin puisto tarjoaa siihen nyt oikein oivalliset puitteet. Kiitokset siitäkin!

    Hengessä oltiin mukana, ja vanhoja kuviakin on tullut selailtua ja muisteltua niitä monia puunkaatosavottoja, joita Martti täällä Kokkolassa silloisessa kotipihassamme toteutti. Olimme ostaneet kesällä 1998 omakotitalon Halkokarilta, ja talon tontti oli edellisen omistajan jäljiltä päässyt metsittymään aivan täyteen isoa ja osittain pystyynkuollutta puustoa, jota oli alettava poistaa vähän kerrallaan. Ja kukas muu kutsuttiin kerta toisensa jälkeen apuun kuin lankomies Martti. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun oli kulloinenkin puusatsi kaadettu, vaikka oltiinkin kaupungissa, ja katuliikenne ja naapurit autoineen ja rakennuksineen varottavana. Ammattilaisen silmin Martti kyllä katsoi, miten homma hoidetaan mahdollisimman järkevästi vahinkoja aiheuttamatta.

    Vaativin homma toteutettiin lokakuussa 1999. Se oli ison ja jykevän kuusivanhuksen kaataminen, tai pikemminkin katkominen pala palalta. Kuusi oli kyllä komea ja näyttävä, mutta aivan talossa kiinni, ja varjosti talon päädyn kokonaan samalla roskaten talon katon. Kuusi muodosti myös riskin talolle, joten päätimme poistaa sen. Meistä tehtävä tuntui lähes mahdottomalta, mutta Martille se ei ollut homma eikä mikään.

    Valjaat päälle ja pylväskengät jalkaan, ja eikun moottorisahan kanssa puuhun. Ylöspäin mennessään Martti sahasi oksat pois latvaan saakka, ja sitten alaspäin tullessaan pätkäisi rungosta aina pölkyn kerrallaan ja tipautti sen maahan. Homma näytti maasta katsoen hurjalta, mutta sujui turvallisesti, ja taisipa kerätä jokusen kadun kulkijan yleisöksikin.

    Kuusen korkea ikä oli kyllä minulle ja Ollille yllätys, Martille tuskin. Olimme kuvitelleet, että se olisi ollut varmaankin aika pieni siihen aikaan, kun taloa oli 60-luvun lopulla rakennettu. Miksi se muuten olisi siihen jätetty. Vuosirenkaista kuitenkin laskimme, että oletuksemme oli aivan pielessä. Tarkkaa lukua en enää muista, mutta muistan ajatelleeni, että kuusi oli ollut olemassa jo siihen aikaan, kun Suomi oli vielä osa Venäjää. Martti sahasi meille kiekon kuusen tyvestä muistoksi, mutta luultavasti se ei ole enää meidän hallussamme, mikä tietysti nyt harmittaa.

    Martti oli luottomies ja ammattilainen. Sellainen, jolta edellä kuvatun kaltainen vaarallinen ja vaativa työ hoitui takuuvarmasti ja turvallisesti. Ja jos hän ennakkoon arvioi, että homma hoituu, sitä ei tarvinnut yhtään epäillä, vaan helpottuneena saattoi antaa homman luottavaisin mielin hänelle. Olihan se Martti paljon muutakin – tiesi monista asioista yllättävän paljon ja väläytti usein jonkin erikoisen ja odottamattoman näkökulman aiheeseen, ja usein tosiaankin pilke silmäkulmassaan. Mutta tässä nyt tällainen syvälle piirtynyt muisto Martista.

    Tykkää

  2. Kiitos kaikille läsnäolosta niin paikanpäällä kuin etänä❤️

    Tykkää

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s