Illat istun ikävissäin,
kankaita aurinko punertaa.
Tumma puro vehoista vilkkuu,
kurjen kuikutus suolta soi.
Täällä Kolkun korven mailla
kuusisto raskaasti huminoi.
Mykkä ystävä kyntää,kylvää,
halla viljassa vaeltaa.
Tuolla vuorten tuolla puolen
maailman Suomet pulppuilee.
Siellä kyliä,kirkkoja kiiltää,
laaksossa jokia virtailee.
Tuudin lasta polvellani,
hallako puhtahan pulmuni saa?
Aatos syntyy,aatos lentää,
Viheriäisen metsän taa.
Kukahan lie tämän runoillut?
kolkku.fi 
Kiitos Jukka.Löytyi anopin jäämistöstä jota olemme selvitelleet.
TykkääTykkää
Tuo laulu/runo on opettaja Tyyne Jääskeläisen tekemä mukaelma Larin Kyöstin runosta ”Takamailla”.
Runoon on aikoinaan v. 1928 tehnyt sävelmän Erkki Melartin. Tyyne laulatti omaa sovitustaan aikanaan Kolkun koululaisilla ja kylän kuorolaisilla. Näin muistelivat Hellilän tytöt, jotka osasivat laulun sanat ulkoa vielä muutama vuosi sitten kylätapahtumassa – ja osaavat kuulemma vieläkin.
Tässä alkuperäinen Takamailla:
Takamailla
Illat istun ikävässä,
Kankaita aurinko punertaa,
Aatos toivon siivillä lentää
Viheriäisen metsän taa.
Siellä vuorten tuolla puolen
Maaliman suonet pulppuilee,
Siellä kyliä, kirkkoja kiiltää,
Laaksoissa jokia virtailee.
Täällä kolkon korven mailla
Kuusisto raskaasti huminoi,
Tumma puro vehoista vilkkuu,
Kurjen kuikutus suolta soi.
Tääll’ on outo naurun kaiku,
Naapurin silmäkin vierastaa,
Mykkä ystävä kyntää ja kylvää,
Halla viljassa vaeltaa.
Tuuin lasta polvellani
Hallako puhtaan pulmuni saa?
Aatos syntyy ja aatos lentää
Viheriäisen metsän taa.
Sanat: Larin Kyösti (Karl Gustaf Larson) ; vlta 1898
Sävellys: Erkki Gustaf Melartin (1875 – 1937), ”Takamailla”, op. 142 (Sekaäänisiä
lauluja = Songs for mixed chorus) no. 2 (1928)
TykkääTykkää