Joulunaikaa Hiekka-ahon lypsykarjatilalla

Millainen on lypsykarjatilan joulu ?

Jouluaatto ja joulupäivä ovat karjatilalla työpäiviä.
Arki ja juhla ovat navetalla yhtä ja samaa – perusrutiinit toistuvat jouluaamunakin.
Näinpä myös Hiekka-aholla Kekkosen Tuula ja Jorma suunnistavat navetalleen
klo 4.30 myös jouluaamuna.
Tämä on jo 33. joulu Tuulan ja Jorman yrittäjätaipaleella.

IMG_4630

” Joinakin vuosina aikaisemmin toimme navettaan jouluksi jopa joulukuusen ja lehmät saivat erikoisherkkuja jouluaamuna, mutta nykyään mennään joulunakin normaalin kaavan mukaan. Lehmät pikemminkin odottavat, että ne hoidetaan, lypsetään ja ruokitaan aina samaan kellonaikaan ja samalla reseptillä – poikkeukset näkyvät aina maitotankissa miinuksena”.

” Joululaulut soivat toki mukavasti navettaradiossa ja lehmätkin niitä kuuntelevat mielellään”.

IMG_4581

Navetalla Tuula yleensä aloittaa aamutoimet ennen Jormaa puhdistamalla ja kuivittamalla parret ennen lypsyä. Ja aamulypsy alkaa klo 5.00.

IMG_4583

Jorman vastuualuetta navetalla on rehustuksesta huolehtiminen.
Aamutoimet alkavat rehupöydän puhdistuksella ja säilörehun jaolla.

IMG_4586

IMG_4621

Väkirehun jakaa robotti. Jokaiselle oma annos yksilöllisen reseptin mukaan, 8 kertaa vuorokaudessa.

IMG_4647

” Tottakai ennen joulua pyritään tekemään valmiiksi kaikki mahdollinen, ettei jouluna tarvitse ajella paaleja tai muita rehuja. Ehditään rauhoittua joulun viettoon ja oleiluun lasten ja lasten-lasten kanssa. Mutta onhan tämä vastuu karjan hyvinvoinnista aina päällimmäisenä mielessä ja monesti lehmät, koneet, pakkanen tai myrskyt järjestävät yllätyksiä ja rauhallinen joulunvietto jääpi vähemmälle.”

IMG_4598

” Kun vuonna 1986 sukupolvenvaihdoksen jälkeen aloitimme, meillä oli 10 lehmää.
Vanhassa navetassa kaikki tehtiin käsityönä. Uusi navetta valmistui vuonna 1992

ja sitä on laajennettukin jo kertaalleen.
Nyt meillä on 35 lehmää, mikä kuitenkin tarkoittaa, että olemme tällä hetkellä
keskivertoa pienempi maitotila. Tilojen keskikoko alkaa olla jo 40 lehmän tasolla.”

IMG_4595

IMG_4605

” Kaikki raskaammat työt tehdään nykyään koneilla, mutta yhä edelleen karjanhoito on
raskasta. Työmäärä, stressi ja sitovuus kun lisääntyvät karjakoon kasvaessa.”

IMG_4617

Mikä on ollut parasta maatalousyrittäjän työssä ?

” Kyllähän se on ilman muuta ollut yrittämisen vapaus ja luonnonläheisyys.
Tehty työ jää myös suureksi osaksi hyödyttämään omaa yritystä ja maatilaa.
Työn tulokset voi nähdä konkreettisesti ympärillään koko ajan.
Samalla on jatkettu aikaisempien sukupolvien aloittamaa työtä.

Jos olisimme tehneet elämänuramme muissa ammateissa, meillä olisi ehkä oma asunto, auto ja ruohonleikkuri, mutta työmme arvo olisi mennyt muiden hyödyksi”, toteaa Jorma.

” Ja kyllä tuo luonnonläheisyyskin enemmän positiivinen juttu on, vaikka joskus tuntuu, että se enemmän vastustaa kuin puoltaa tätä yrittämistä.
Tässä ammatissa ollaan yhtä luonnon kanssa niin hyvässä kuin pahassa.
Sitä paitsi terveelliset ja hyödylliset harrastuksetkin on ollut sieltä ympärillä olevasta luonnosta helppo löytää”.

Entä pahinta ?

Ei niitä näin joulun aikaan kannata alkaa luettelemaan. Joulupukki saattaa vielä jättää tulematta. EU:nkin kanssa on opittu jo jotenkuten elämään.
Ilman nettiä ja kohtuullisia atk-taitoja ei maatilayrittäminen tänä päivänä onnistuisi ollenkaan. Byrokratia tuntuu kuitenkin välillä aika tyhjänpäi(väi)seltä.”

Tulevaisuus ?

Nyt on tähtäin asetettu parin vuoden päähän. Siihen mennessä on tarkoitus luopua karjanpidosta.
Jo nyt kaikki vasikat lähtevät viimeistään muutaman viikon iässä maailmalle.
Sitä mukaa alkaa navetta hiljalleen väljenemään.

Koko karja lähtee todennäköisesti keväällä 2021 uuteen, isompaan navettaan opettelemaan robottilypsyyn.

Sen jälkeen Itä-Kolimalla ei enää lypsykarjoja eikä muitakaan karjatiloja ole.”

 

IMG_4636

Tämä Romanssi- vasikka lähtee jo lähipäivinä uuteen kotiin ja aikanaan lypsää maitonsa uudessa robottinavetassa Pasalan kylällä.

 

IMG_4638

Rauhallista Joulunseutua ja Onnea vuodelle 2020 Tuulalle ja Jormalle sekä kaikille muillekin !

Kuka vielä muistaa Kolkun Kone Oy:n?

Muistelin tuossa aikani kuluksi nuoruusvuosiani Kolkun kylällä 1950 luvulla. Hitaasti mieleeni palautui aika, jolloin viljelymenetelmät kylän pelloilla alkoivat muuttua. Hevoset saivat melko nopeassakin tempossa väistyä kylvö- ja muokkaustöistä ja traktorit tulivat tilalle.

Kolkun kylä on tullut aina tunnetuksi yhteis- ja talkoohengestään. Kolkun Kone Oy huolehti tässä suuressa murroskaudessa kolkkulaisten pienviljelystilojen mahdollisuuksista siirtyä nykyaikaisiin viljelymenetelmiin. Tokkopahan kovinkaan monen, ehkä ei yhdenkään kylämme tiloista, resurssit olisi riittäneet tuliterän traktorin ja tarvittavien maatalouskoneiden hankintaan. Niinpä isännät ottivat rohkean ja kauaskantoisen askeleen kehityksen saralla, perustamalla Kolkun Kone Oy:n. Varmaan on vieläkin tallella perustamiskokouksen pöytäkirja, johon on huolella merkitty, ketkä jo perustamisvaiheessa tulivat mukaan. Merkillepantavaa on, että yhtiö muodostettiin osakeyhtiöksi. Osakeyhtiö valittiin yhtiömuodoksi, ehkä juuri siitä syystä, koska monet maatalouden yhteenliittymät, jotka oli perustettu suuren innostuksen vallassa osuuskunta muotoon, olivat joutuneet vaikeuksiin. Jäsenet eivät läheskään aina olleet sitoutuneet käyttämään osuuskuntamuotoisen yhteenliittymänsä palveluksia, muutoin kuin silloin, kun niitä ei halvemmalla saatu kilpailijoilta. Kolkun kylällä oli kyllä harjoitettu kimppakoneitten käyttöä, varsin epävirallisissa puitteissa. Kotitilani Lehtola mm. oli mukana osakkaana yhteisessä puimakoneessa ja kotitarvemyllyssä, jonka muina osakkaina olivat Koivuharju ja Lähdeaho (=Tikkanen) Tässä yhtymässähän yhteisöllisyys ulottui niin pitkälle, että viljanpuintiinkin osallistuivat kaikki kynnelle kykenevät miespuoliset henkilöt. Itselläni on tosi hyviä muistoja noista puimaviikoista, joita saattoi kestää pitkin syksyä. Erityisesti on muistiin jäänyt se, kun joka ilta oli lämmitetty sauna ja tosi kuumaksi, Antti Rothille en muista kenenkään pärjänneen löylyn otossa. Yritinpä palauttaa mieleen näitä Kone Oy:n kuskeja, muistini mukaan Vilho Puranen oli ensimmäinen kuski, sitten taisivat seurata Esko Paananen ja Seppo Huikari, ehkä Huikarin Mauno oli nuorin näistä taitavista traktorikuskeista. Kivikoukku taisi olla suosituin kone, ainakin Lehtolan pellolla se pyöri syksyisin usein viikkokausia. Erikoisesti on jäänyt muistikuva, kun Huikarin Seppo raivasi kiviä tuossa silloisen riihen takana pellolla. Kyllä siinä Zetorin nokka oli välillä niin pystyssä, että meikäläistä traktorimiestä hirvitti. Kuinkahan moni muistaa vielä saksimallisen reen, jolla pintaan nostetut kivenjärkäleet kätevästi siirrettiin pientareelle. Niinkuin huomaatte, aika hataria ovat minun muistikuvani Kone Oy:stä. Te jotka muistatte tarkemmin noita aikoja, täydentäkääpä tätä hataraa esitystä.

Pentti Pulkkinen

Pvy:lle uusi klapikone

Pvy:lle uusi klapikone

Kolkun pvy:n Palax klapikone on ollut kovassa käytössä vuodesta 2006 lähtien. Jo viime syksynä pvy:n kokouksessa päätettiin, että koneelle olisi syytä tehdä peruskunnostus, ainakin poistokuljetin ja terä uusia jne. Talven aikana selvisi, että vaihto uuteen vastaavaan koneeseen olisi varteenotettava vaihtoehto kunnostamiselle. Niinpä selvitysten jälkeen päätettiin nyt keväällä vaihtaa vanha hyvin palvellut Palax 70S uuteen vastaavaan, mutta entistä uudemmalla tekniikalla varusteltuun Palax Power 70S:ään.

Palax Power 70S klapikone

Entisen koneen tavoin konetta voidaan käyttää traktorilla tai sähköllä. Kone on sen verran painava, että sen siirto onnistuu vain traktorilla.

Uusi Palax Power 70S on muuten samanlainen kuin entinen, mutta rangan syöttö ja katkaisu tapahtuu kevyemmillä joystick-ohjaimilla. Halkaisuterän säätö tapahtuu niin ikään hydraulisesti ohjattuna. Myös klapien poistokuljetin on järeämpää tekoa kuin entisessä koneessa.

Palax Power 70S klapikoneen ohjaimet

Ennen käytöönottoa Jorma ja Jari tarkastivat koneen ja tekivät siihen alkuhuollon.

Jorma ja Jari huoltavat klapikonetta

Jorma testaa uutta klapikonetta

On tätä paljon kevyempi käyttää kuin entistä konetta, totesi Jorma, kun konetta testattiin.

Jorma hoitaa myös koneen vuokrausta, joten hänen kanssaan voit sopia omasta käyttövuorostasi. Jorman puhelinnumero on 040-5224176.

Klapikoneen käyttömaksua korotettiin hankinnan myötä entisestä 40 eurosta/pv à 50 euroon/pv.

Konetta vuokrataan vain Kolkun pvy:n jäsentalouksille.

Koska nykyinen kone on vain entisen Palaxin modernimpi versio, käy entinen rankojen syöttöpöytä sellaisenaan myös uuden koneen yhteyteen. Se helpottaa ja nopeuttaa rankojen käsittelyä.

Rankapöydästä peritään erillinen käyttömaksu 10 euroa/pv.

Klapikoneen rankapöytä

Klapien teko onnistuu näillä vehkeillä yksinkin. Ja klapeja voi kuormata kätevästi kolmeen rinnakkain olevaan säkkiin poistokuljetinta kääntämällä, kehui Jari koneen ensimmäisenä käyttäjänä.