Tienpidon historiaa Kolkun kylältä

Matti Jääskeläinen, 9.11.2006

Erilaisista ”arkistostamme” löytyneistä asiakirjoista saadun tiedon perusteella voi päätellä, että tieasioista vastasi 1920-luvulta alkaen Kolkunkylän kylätien rakennustoimikunta.

Varoja tienpitoon saatiin järjestämällä kylällä iltamia. Myös kunnan kylätietoimikunta myönsi hakemuksesta avustusta vuosittain. Talkootyölläkin oli huomattava osuus tien kunnossapidossa.

Suoritettavat tienparannustyöt olivat pääosin ojankaivua ja soranajoa hevosella. Ojankaivutyötä huutokaupattiin halvimman tarjouksen tehneille. Soranajo suoritettiin hevosella ja ”kolikärryillä”. Keskustelin tänään Uutismäen Tapion kanssa. Hän kertoi olleensa mukana soran (ravin?) ajossa. Hevosmies kärryineen kuulemma vastasi kahden lapiomiehen työtä. Tielle ajettu sorakerros ei Tapion mielestä ollut kovin vahva. Ei voine verrata nykyiseen tienpitoon, jossa saatetaan ajaa eri kerroksia jopa puoli metriä vahvasti korjausrakentamisessa.

Ojankaivua tehtiin myös ”vapaaehtoisesti” osakkaiden toimesta tieyksiköiden suhteessa. Esimerkiksi vuonna 1929 kylätieosakkaiden kokouksessa Suurensuonmäen talossa päätettiin yksimielisesti kaivaa ojaa 4m tieyksikköä kohti. Suurin tieyksikkömäärä (12,5) oli tuolloin Suurensuonmäessä ja se merkitsi 50 metrin ojankaivua. Useilla osakastaloilla, kuten Sammalismäki, Oriaho, Peippo ja Koivuharju, oli 40 metrin ojankaivuvelvoite. Kaikkiaan n. kahdenkymmenen osakastalon kaivettavaksi tuli 527 metriä tieojaa.

Monenlaisten tositteiden, tiliselvitysten ja pöytäkirjojen joukosta löytyi mielenkiintoinen paperi, kooltaan A5. Paperi on varmaankin ollut naulattuna jollain yleisellä paikalla julkisesti nähtävänä. Paperissa oli seuraava teksti:


Pyyntö

Wiidasaaren kolkunkylän Tielautakunta pyytä kaikkija niitä jotka eivät osallistuneet talkoteen viimmen maantien ojan kaivun Wäliahon niityn sisällä pitäkää talkos nyt pijan ja näyttäkää miehutenne töillä eikä puheilla että saataisiin pijan läpi.

Wiitasaarella lokakuun 26/1930
Tielautakunta

En löytänyt tästä nyt valitsemastani asiakirjanipusta tietoa, mistä alkaen varoja tienpitoon oli kerätty iltamia järjestämällä. Näyttäisi siltä, että ainakin 20-, ja 30-luvuilla se on ollut hyvin yleistä. Tulipa mieleen näin Oriaho – Sammalinen yksityistien tiekunnan osakkaana, miten tällainen varojen keräys onnistuisi nyt 2000 luvulla. Meidän lähes varaton tiekuntamme tarvitsisi kipeästi rahaa tienpitoon. Onhan Sammalismäessä näköjään ennenkin tanssittu, miksipä se ei onnistuisi nytkin. Ohjelmansuorittajista saattaa kyllä olla pulaa.

Iltamia pidettiin eri taloissa, mm. Sammalismäessa, Väli-ahossa, Peipossa, Heinä-ahossa ja varmaankin muissakin taloissa. On myös maininta Pihtiputaan Variksessa pidetystä iltamasta.

Esimerkiksi vuonna 1923 pidettiin kylällä iltamia seuraavasti: Sammalismäessä 21 toukokuuta, Väli-ahossa 30 toukokuuta ja jälleen Sammalismäessä 10 kesäkuuta. Iltamissa perittiin pääsymaksu, jonka suuruus oli 4 tai 5 markkaa. Siellä oli myöskin kanttiini, josta pystyi ostamaan kahvia, nisua ja ilmeisesti myös tupakkaa. Näiden kolmen edellä mainitun iltaman yhteenlaskettu puhdas tulo oli 881,50 Smk. Aika hyvä tulos, jos vertaa vaikkapa kunnan avustukseen, joka oli 325 mk sinä vuonna.

Laitan tähän muutamia esimerkkejä tiekassan menopuolen tilitapahtumista v. 1923:

22.5.1923 summa 454,25
Nestori Jääskeläiselle mm. vehnäjauhoista, kahvista, sokerista, maidosta, hiivasta, voista, munista, Armiro-askeista, Saimaa-askeista, iltamaluvasta, postimaksusta ja leipomisesta, sekä pääsylippuverosta.

30.5.1923 summa
Nestori Jääskeläiselle mm. kahvista, sokerista, maidosta, Armiro-askeista, iltamaluvasta, sekä postimaksusta

10.6.1923 summa 261,-
vehnäjauhoista, kahvista, sokerista, maidosta, hiivasta, voista, Armiro-askeista,
iltamaluvasta, postimaksusta ja leipomisesta, sekä vuokrasta

21.7.1923 summa 375,- Smk
Alpertti Pasaselle maantiepalan teosta.

5.9.1923 summa 275,- Smk
Ville Kettuselle 210 m ojankaivusta a’ 2/50 (210 x 2,50=525?)

Iltamissa oli ohjelmaa ja lopuksi tietysti tanssia. Nuorisoa kannustettiin muodostamaan keskuudestaan toimikunta iltama-ohjelmien valmistamista varten. En ole löytänyt mitään tietoa, kuinka toiminta oli järjestetty. Taitaa olla kiire, jos meinaisi saada tietoa niiltä ajoilta. Tämä tarinapalsta olisi hyvä paikka jakaa tietoa, joten ne joilla on vielä perhettä tai sukua elossa vanhemmilta ajoilta, ryhtykäähän keräämään tietoa.

Iltamien järjestämiseen tarvittiin lupa nimismieheltä. Anomus tehtiin kirjallisena ja saman arkin yläreunaan nimismies kirjoitti päätöksen, allekirjoitti ja löi leiman leimamerkin päälle. Liitän tähän tekstilainauksen eräästä lupa-anomuksesta, jonka isäni T.E.Jääskeläinen on allekirjoittanut heinäkuun 15 päivänä vuonna 1935.

Anomme täten kunnioittaen lupaa iltaman toimeenpanemiseen Kolkun kylätien hyväksi Sammalismäen talossa Kolkun kylässä sunnuntaina heinäkuun 21 päivänä klo 20. Ohjelmana kuorolaulua, puheita ja lausuntaesityksiä sekä 1 t tanssia. Järjestysmiehiksi ehdotamme pienvilj. Aatami Paanasen ja Iivar Jauhiaisen, sekä samalla anomme että paikkakunnalla majailevan varatyöväen vuoksi poliisikonstaapeli määrättäisiin huolehtimaan järjestyksenpidosta iltamissamme.

Nimismies suostui anomukseen perien yhteensä 17,- Smk maksut.

Palataan tarinoimaan, jos arkistosta löytyy jotain mielenkiintoista.

Matti Jääskeläinen, 9.11.2006

Onneksi on luotu tämä kommenttimahdollisuus! Kun tulipa mieleeni, että satunnainen surffailija saattaisi edellisestä tekstistä päätellä että naapurin Tapsa olisi ollut kolikärryillä hiekan ajossa 20-luvulla. Kyläläiset tietysti tietävät, että meidän tämänpäiväiset muistelumme ovat 50-luvulta. Tienpitomenetelmät eivät varmaankaan kehittyneet kovin paljon 20-luvulta 50-luvulle mentäessä. Palaillaan tarinoihin, joko uusin eväin tai korjaillen vanhoja juttuja.

Matti Jääskeläinen, 21.1.2007

Palaan vielä tieasioihin muutamin kommentein.

Kolkun kylän tieasioista, sekä kaikesta muistakin kylän asioista löytyy paljon arvokasta tietoa Tuula Suontamon laatimasta Kolkun kansakoulun historiikista. Historiikin löydät klikkaamalla kylön historiaa esittelevän sivun auki ja sieltä edelleen avaamalla PDF-tiedoston ԠKolkun kansakoulun historiikki.

Lisää tähän muutamia mainintoja löytämistäni tie-asioita koskevista asiakirjoista ja kirjeistä.

TVL:n Keski-Suomen piirin piiri-insinöörille v. 1967 lähetyn selvityksen mukaan tien rakentamisaika on ollut 1901-1960. Perimätiedon mukaan rakentamista kylätieksi on aloitettu v. 1898 nimismies Durchman`in aloitteesta. Avustuksena saatiin tuolloin 40 hl ohria ja ne haettiin Suovanlahden lainajyvästöstä.Tie saatiin tuolloin valmiiksi mutta koska tien osakkaina oli vain 2-3 manttaaliin pannun maan omistajaa, eikä torppareille pantu tiemanttaalia, ei kuvernööri vahvistanut kylätie-esitystä.

Tie rappeutui ja haettiin kylätieksi uudelleen lääninhallituksen päätöksellä 5.11.1936, jonka päätöksen Korkein Hallinto-oikeus vahvisti 18.10.1938.

Kolkun kylätien jatkeesta saatiin päätös 6.11.1957 ja tie rakennettiin v.1960.

Läpiajettavaksi tie saatiin vasta vuonna 1966, jolloin Kolkunsalon tie valmistui Pihtiputaan puolella. Kolkun kylätien jatke oli näin ollen hyödyttömänä kuusi vuotta.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s