Mikkee Cervantes?, 23.7.2008
Viime aikoina on moni omalla kylällä ja muuallakin asuva esittänyt, että Kolkun korkea mäki olisi oiva paikka myös tuulivoimalla energiaa tuottavalle tuulimyllylle. Tuulivoimalalle olisi jopa valmis paikkakin olemassa tyhjänpanttina taivaalle kurkottavassa palotornissa. Ajatus tuntuu yhtäkkiä rohkealta ja jostakusta ehkä myös enemmän teorialta kuin käytäntöön sopivalta.
Ne, jotka muistavat historiaa pidemmältä ajalta, tietävät kuitenkin, että tuulimylly Kolkulla ei suinkaan ole mikään uusi ja ennenkuulumaton ilmiö. Ensimmäinen tuulimylly rakennettiin Tikkasen (Läheaho) pellolle korkeimmalle kohdalle 1800-luvun lopulla, ehkä noin vuonna 1860-70. Se oli uljas rakennelma ja kuului Tikkasen ja kylän maisemaan aina vuoteen 1935 asti. Kyseinen tuulimylly otti mäellä puhaltaneesta tuulesta voimansa ja myllyn avulla höylättiin tuolloin pääosin kaikki kylällä rakennuksissa käytetyt päreet. Jatkuvassa käytössä olivat myös myllyssä olleet isot jauhinkivet, joilla jauhettiin kylän rukiit. Tuulen voimasta mäellä kertonee jotain se, että myllyn siivet jouduttiin korjaamaan useita kertoja liian voimakkaan tuulen rikottua niitä. Pahin tapaturma koettiin heinäkuussa 1920-luvun lopulla, kun ukkosmyrsky lennätti tuulimyllyn siivet lähes sadan metrin päähän Tikkasen vinttikaivolle saakka, vaikka siivet oli normaalisti lukittu myrskyä vastaan. Kerrotaan, että Tikkasen vanha Matti (Hukkanan Matin isä) menetti toisen silmänsä juuri tällaisessa tuulimyllyssä sattuneessa tapaturmassa.
Tikkasen tuulimylly sai väistyä käytöstä vasta 1920 –luvulla, kun kylälle hankittiin ensimmäinen maamoottori (Porilainen) Koivuharjuun. Mutta niistä kerrotaan sitten myöhemmin, kun tulee puhe koneiden tulosta kylälle. Tuulimylly purettiinkin tarpeettomana vuonna 1935-36 ja sen hirret saivat uuden paikan Hukkanan kaivon kehikkona.
Nyt on kulunut yli sata vuotta tuon tuulimyllyn kulta-ajasta. Sadan vuoden ajan on nautittu koneiden tuomasta työnsäästöstä ja halvan, vaivattoman energian eduista. Tulevaisuudessa energialla on yhä kovempi hinta ja sen saanti syrjäiselle kylälle saattaa olla ulkomaisten pääomasijoittajien käsissä. Olisiko meidän sittenkin palattava juurillemme ja otettava käyttöön paikallinen, ilmainen energialähde valjastamalla Kolkun mäellä puhaltava tuuli kylän omaan käyttöön niin kuin meidän esi-isämmekin tekivät? Siinäpä ideaa uudelle EU-hankkeelle!
Mehtäpena, 24.7.2008
Tämä idea kannattaisi tutkia. Olen joskus selvitellyt Pihtiputaalla toimivan tuulienergialaitteita valmistavan yhtiön, jonka johtajan hyvin tunnen, kanssa pienen spiraalin muotoisen tuulienergialaitteen sijoittamisesta torniin joka on nykyään omistuksessani.
Mielellään otan häneen uudelleen yhteyttä. Hänen kehittämänsä tuulilaite on spiraalin muotoinen ja kehumansa mukaan toimii erittäin vähäisenkin tuulen voimalla juuri rakenteestaan johtuen.Eikä olisi rumakaan.
En yhtään osaa sanoa kuinka paljon sellainen jolla olisi merkitystä voimala tulisi maksamaan.Ehkä siinä pitäisi olla yhtiö entisen Kone Oy:n tapaan joka joko myisi virtaa suoraan Wattenfallin verkkoon tahi sitten osakkaille suoraan lisävoimaksi.
Tämmöiseen jos saisi jotain kautta rahoitusavustusta se olisi tosi mielenkiintoinen juttu. Projekti olisi helpompi kuin kylätalo koskapa siinä ei juuri talkootyölle taida sijaa olla.
Ellei nyt sitten Hulkkonen ala naputtelemaan tuulimyllyn siipiä. Annan kyllä lahjoituksena kaikki kakkosneloset mitä minulta löytyy. Mutta vähän pelottaa että jos tämä omatekoinen lentää sieltä jonain päivänä vaikkapa mehtäpenan otsaan niin kuka sitten savusaunaa lämmittelee.
mehtäpena, 24.7.2008
Ihan vielä senverran lisään ettei jää väärää käsitystä että tuo Pihtiputaalaisyhtiö jonka nimeä nyt juuri muista kyllä tekee monenkokoisia laitteita ja niillä isommilla varmaan vatteja syntyy. Se mitä aiemmin kyselin oli noin 80 cm korkea ja taisi maksaa parituhatta euroa. Sillä ilmeisesti näkyisi muutama televisio.
Päivänkakkara, 28.7.2008
Miten olis pojat, jos ennen tuulimyllyprojektia näppäisitte uuden postilaatikon Pyöreäsuontien tiehaaraan? Lupaan keittää velliä ja kihhauttaa kahvit talkooporukalle!
Olavi. L Ehtola, 4.8.2008
Teinpä tuossa virallisen kuntokartoituksen postilaatikolla. Laatikko itse on havaintojeni mukaan kohtalaisessa kunnossa. Kestänee vielä muutaman vuoden jos tilaavat vain Keskisumalaista. Mutta jos joku innostuisi sunnuntaihesaria tilaamaan riskit kyllä kasvaa. Saattaa ruveta ruuvit sivuosistaan irtoilemaan. Sensijaan peruspölkky jonka päällä laatikko lepää on kyllä aikansa elänyt. Kylätalolla ( oli kyllä vähän vereksempiä pölkkyjä jotka kyllä pelittäisi jonkun aikaa. Ellei sitten ihan betonista valaisi tai lähistöltö kiven postilaatikon alustaksi siirtäisi joku voimamies.
Mitä noihin tuulimyllyihin tulee niin siihen ”siivettömään tuulimyllyyn” voi tutustua osoiteessa www.windside.com.
Senor Cervantes, 6.10.2008
Don Pulkkinen ja Sancho Paananen karauttivat aamulla Viitasaaren kaupungin keskustaan ja osallistuivat siellä ”Tuulivoima myötätuulessa”-seminaariin. Tarkoituksena oli saada tarkempaa tietoa siitä, miltä näyttää tuulivoiman tulevaisuus täällä sisämaassa. Paikalle oli haalittu valtakunnan huippuosaajat ja käytännön tuulimyllärit puhumaan tuulivoiman puolesta. Paikalla oli myös superritari Maukka Pekkarinen.
Seuraavassa muutamia poimintoja päivän annista.
Tuulivoimalla on yllättävän suuri osuus Euroopan energiantuotannossa jo nyt: Tanskassa tuulivoiman osuus kokonaisenergiantuotannosta on 20 %, Espanjassa 10 % ja Saksassakin 5 %. Saksan tuulivoimalla tuotettu sähköenergia kattaisi Suomen KOKO energiantarpeen 1,5 kertaisesti!
Suomessakin on tarkoitus 10-kertaistaa tuulivoimalla tapahtuva energiatuotanto vuoteen 2020 mennessä. Maukka lupasi, että investointitukia uusiin tuulivoimaloihin annetaan vuosina 2009-2010 reippaasti ja vuonna 2010 Suomessa otetaan käyttöön ns. Syöttötariffijärjestelmä, jolloin kaikki halukkaat tuulimyllärit pääsevät jauhamaan tuulimyllyillään energiaa takuuhinnalla suoraan valtakunnan verkkoon. Näin tehdään Saksassa ja Tanskassa jo nyt. Maukka pilasi paikalla olleiden sisämaan tuulisheikkien unelmat kuitenkin kertomalla, että tuulivoiman investointituet kohdistetaan tehokkaimmille tuulialueille, lähinnä merenrannikolle perustettaviin tuulivoimalapuistoihin.
Entäs sitten sisämaa? Täällä ei tahdo olla tuulia niin, että tuulivoimalat kannattaisivat. Samankokoisella tuulivoimalalla saadaan täällä sisämaassa tuotettua vain n. 20-30 % siitä energiasta, minkä se tuottaa merenrannikolla. Isoja tuulivoimaloita ei tänne kannata tällä hetkellä rakentaa, puhumattakaan tuulivoimalapuistoista.
Sen sijaan huvikseen voisi itse kukin rakennella pieniä tuulimyllyjä. Kesämökille tai pieneen huusholliin riittää hyvin 5 kW:n voimala. Tämmöinen mylly olisi n. 12-15 m korkea, propelin halkaisija 5 m ja sillä tuotettu energia riittäisi hyvin kotitaloustarpeisiin – tuulisella kelillä. Ja akkuihin voisi varata sähköä tyyntä varten. Tämmöinen tuulivoimala olisi kuulemma paljon tehokkaampi kuin aurinkopaneelit – ainakin sateisena kesänä kuten tänä vuonna. Myllyn hinta on siinä 13.000 euroa. Jos sitten puhutaan ns. maatila- mittakaavan tuulivoimaloista ( 20 kW ), pitää koon olla paljon mittavampi ja hintakin on 30.000 – 50.000 euroa.
Juha Antti Toikkanen, 7.1.2009
Tuulienergiaa
Silloin tällöin tulee ajettua Kolkun kautta, tapaamaan appia puttaan puolelle Kanalanmäelle, ja kulkiessani Kolkunmäen ohi, silmääni on osunut se tyhjillään oleva palotorni. Siinä olis oiva paikka tuuliturbiinille. Pentti onkin näköjään ollutkin josain vaiheessa yhteydessä Windside Production Oy. Pieni tuuliturbiini ei nyt varmaan koko Kolunkylää lämmitä tai valase, mutta maailmalla on jo paljon kyseisen firman akunlatauslaitteita valaisemassa mitä moninaisissa miliöissä. Viitasaaren ABC rannassa on kahvimajaa valasemassa yksi Windsiden tuuliturbiini.
Ja yli 30 eri maahan on laitteita toimitettu. Reipasta tammikuuta ja hyviä tuulia kolkun kylälle. t: juha
kolkku.fi 