Martti – metsien mies

Jukka, 22.12.2008

Tavallinen joulukuinen päivä valkenee, uutta räntälunta sataa taivaan täydeltä. Kello on noin puoli kahdeksan aamulla, kun kotisivutoimittaja kaartaa Nergin Martin ja Sinikan pihaan Martinlaaksoon. Tarkoituksena on tehdä juttu nykypäivän metsurin työpäivästä. Sinikan päivähoitolapset ovat tulleet ja hän onkin jo laittelemassa Corkin vanhinta tytärtä koulukyytiin. Martti on jo pakannut eväsreppunsa ja varusteensa ja on valmiina lähtemään metsärintamalle.

Minnekkäpäin lähetään? Työohjelmat työmaakarttoineen tulevat nykyajan metsureille vielä normaalina kirjepostina, mutta yhä enemmän hoidetaan työnjohto tietokoneella sähköpostina.

”Minä oon telekoinut tuon konttorihomman Sinikalle ja keskityn ite paremmin käytännön työhön”, sanoo Martti.

Sähköpostina hoidetaan omat tuntikirjanpidot ja ajopäiväkirjat työnantajalle kahden viikon välein.

”Työnjohtaja ei oo käynnä enneä parriin vuoteen työmailla, kyllä työt soa nykyvään tehä ihan itestään. Lähin pomo – iteasiassa naenen – on Jyväskylässä”.

Martti tekee tuntikirjanpidon vielä kuitenkin myös vihkoon kynäpelillä – varmuuden vuoksi.

”Kerran kävi niin, että yhen kuukauven tuntikirjanpito hävis tietokonneelta jonnekin taevaan tuuliin eikä sitä löytynnä mistään. Mitenkäs sitten ois käyny, jos ei ois ollu tuota kahenkertasta kirjanpitova, ois ehkä palakka jeäny soamata?”, epäilee Martti.

Ajetaan peräkanaa autolla työmaalle, Pahkamäentien varteen UPM:n metsäpalstalle. Työmatkaa kertyy viitisentoista kilometriä.

”Joskus työmatka on ollu 40 kilometriä sivusa, nykyvään ei enneä semmosia matkoja tehä, työmoat on löytynnä lähempätä, kun työalueena on Viitasoeren itäosan lisäks Keitele”.

Työ on nykyään pääosin taimikonhoitotyötä raivaussahalla. Jonkin verran nykyajan metsurillakin on vielä hakkuuhommia, lähinnä kesämökkitonttien puun kaatoa ja erikoispuiden kaatoa mototyömailla. Keväisin ja alkukesästä on vähän taimenistutusta, mutta nykyään taimetkin istutetaan pääosin kaivinkoneella laikutuksen yhteydessä konetyönä. Raivausta tehdään nykyään ympäri vuoden, kelillä kuin kelillä.

”Joulun jäläkeen alakaa sitte kesäloma”, vitsailee Martti.

”Lomat pietään keskitalavella paksun hangen aekaan, jos hankikeliä jatkuu kovin pitkään, ollaan jonki aikoa pakkolomallaki”.

Taimikonhoitotyömaana on tällä erää n.3 metrinen istutettu kuusentaimikko. Puissa on edellisenä päivänä ja yönä satanutta räntälunta reippaasti ja lisää tulee koko ajan.

”Sekkaan se on voan hyökättävä, vaekka joskus hirvittää. Kelillä ku kelillä, sato tae paisto, mä joka päivä töitä teen”, veistelee Martti positiivisesti.

”Helle, mäkäräiset ja hirvikärpäset on loppuin lopuks hankalimmat olosuhteet. Viileämmällä kelillä on mukavampi tehä, jaksaa paremmin, ves- ja lumsaekkaan ei haettoa nykyvään, ku on kunnon varusteet. Iliman kunnon varusteita tästä hommasta ei tulis mittään. Varusteet on työnantajan puolesta eikä niitä enneä nykyvään tarvihe metsurin ite maksoa. Saha on tietenki oma ja sen kulut ja huollot kuuluu itelle”.

”Monenlaesta savottata mahtuu ohjelmaan. Joskus taimikko näöttää ens alakuun niin toivottomalta, että ei tiiä mitä siile tekis. Mutta ku alottaa voan reonasta ja pörreä siellä päevän, niin huomoa illalla, että siellähä olki ihan hyvä taimikko. Nykyvään virma pyrkii raivoamaan taimikot entistä nuorempana”.

Ammattilaisen lumentorjuntavinkki.

”Kahvipussi on hyvä raivaussahan kaasukahvan suoja ves- ja lumkelillä, heleppo laittoa kahvan peälle ja ottoa poes ja kestää paljon paremmin ku muovipussi. Ei oo toimintahäiriöitä kaasukahvassa tällä konstilla”.

Raivaussahoja Martti on kerennyt ajamaan loppuun uransa aikana yli kymmenen, moottorisahoja yli kaksikymmentä. Kokemusta on kertynyt useimmista markkinoilla olleista sahamerkeistä.

”Ensimmäine moottorsaha mulla ol Pioneer, 1970-luvun alussa. Se ol jo kevysempi, ku muilla sillon olleet painavat 60-luvun sahat, se paino noin 8,5 kiloa. Se on vieläkin tallessa ja käyntikuntonen. Paras moottorsahamerkki on kyllä Husku, mutta raivaussahana Stiili on parempi”.

Nykyajan metsuri syö työmaalla lämpimän lounaan.

”Päevän aekana enerkiata kulluu niin sahassa ku miehessäki. 5-6 tankkausta joka päevä. Samalla ku tankkoa sahhoa, kannattaa pikkuse ottoa välpalloa ja pitteä taukoa niin jaksaa paremmi – päevästä toeseen. Nykyvään on hyvät termospullot ja eväsastiat, keitto ja kahvi on lämmintä vielä iltapäevälläki”.

Työpäivälle kertyy mittaa tähän aikaan vuodesta lähes 8 tuntia. Entisajan hakkuutyöstä maksettiin urakkapalkkaa, nykyään työstä maksetaan tuntipalkkaa.

”Työtunneista pietään tarkkoa kirjanpittoa ja voan tehyistä tunneista maksetaan. Töitä sais tehä niin paljo ku haluaa, mutta kyllä kaheksassa tunnissa päevässä ja viijessä päevässä joka viikko soa kyllä jo näin raskaasta työstä tarpeekseen”.

Työpäivä päättyy metsässä n. klo 16.00. Alkaa olla jo hämärää eikä metsässä enää mitään näkisikään. Seuraa varusteiden vaihto parkkipaikalla, metsurin suojavarusteet auton peräkonttiin ja auton nokka kotia kohti. Kotona on edessä vielä varusteiden huolto ja kuivumaan laitto.

Martilla on metsurityötä jo 38 vuotta takana, mitä nyt välillä 8 kuukautta armeijan harmaissa. Välillä asuinpaikkakin vaihtui Toivakkaan vuosiksi 1977 –1987. Työnantajana on ollut koko ajan sama ”konserni”, Kymi-Kymmene / Tehdaspuu / UPM – Kymmene Oy ja nyt viimeiset pari vuotta UPM-Kymmene Oy:n tytäryhtiö Silvesta Oy, joka tekee metsänhoitotyötä paitsi UPM:lle myös yksityisille hoitosopimustiloille.

”Työnantaja on antanut ymmärtää, että työtä on jatkossakin nykyisille Sivestan metsureille, raivaustyötä ei näillä näkymin konneilla aleta tekemään. Kun minä alotin 1970-luvun alussa mehtähommat, Tehaspuulla ol yksin Kolokulla 15 metsuria töissä talavisin, nyt töissä on enneä 4 metsuria koko Viitasoaren alueella”.

Työvälineet ja varusteet ovat kehittyneet vuosien saatossa. Moottorisahat olivat 60-luvulla painavia ja pitkälaippaisia, niillä tehtiin vain puiden kaato ja katkonta, karsinta tehtiin kirveellä.

”Minä oon kuitenki sen verran nuorenpoloven metsuri, että en enneä kirveellä karsinu. Ensimmäinen sahaki ol kevysempi ku sen ajan muilla metsureilla, että sillä pysty jo karsimaan. Nykyvään on palattu sikäli entisaikaan takasi, että minun pit hankkia sahhaan pitempi laikka erikoispuijen koatoa varten. Tämä laikka just ja just yletti yhen ison puun koatoon, kun sahasin puuta molemmilta puolilta. Yhen kesämökin saunan vierestä pit koatoa puu iliman vahinkoja, vaikka puun runko ol räystäässä kiini ja piha täynnä rakennelmia”.

”Sikäli on menny hyvin nämä 38 vuotta metsurina, että yhtään työtapaturmoa ei oo sattunna. Viime viikolla tosin ol lähellä, kun sahasin raivaussahalla ommaan eväsreppuun pitkän välämäkkeen. Onneks reppu ei ollu selässä, voan moassa risujen alla”.

Kiitoksia Martille mukavasta haastattelusta.

Hyvää Joulua niin Martille, Sinikalle kuin kaikille tämän jutun lukijoille.

Oheiseen palautelokeroon toivotaan kommentteja metsästä ja metsätöistä ennenvanhaan ja nykyään!

Pentti Pulkkinen, 23.12.2008

Mielenkiintoista tutustua metsurin työpäivään.Tekisi mieli kysyä Martilta ja muilta alan miehiltä kuinka he arvelevat. Vieläkö tämä moottori/raivaussahametsuri ammattikunta on toiminnassa vaikkapa 10 v kuluttuav vai tehdäänkö silloin kaikki, myös taimikonhoitotyöt ajettavilla koneilla ? Itsekin olen vähän päivittänyt noita pokasaha ja hevosaikakauden metsuritaitoja. Mitenhän se oikein ? Onko tuo moto esim ensiharvennuksessa halvempi ratkaisu kun osaava reipas moottorisahamies. Luulisin että vähintäänkin 5 metsuria saisi heilua samalla kustannuksella kun yksi moto? Tosiasia lienee että aika vähän harvennuksia enää tehdään moottorisahalla eikä ”hankintalisä” siihen erikoisesti innosta. Vaikka sahat kehittyy koko ajan paremmiksi ja kevyimmiksi. Itse ostin tänä syksynä Stihl 192 sahan. Painaa 3.3 kg ja kummasti siinä vain on tehoa. Sitä jaksaa vanhempikin ukko kantaa. Mutta antaakaapas valistuneita ennustuksia minkälaisia ovat metsurin työt 10 vuoden päästä.

Hyvää Joulua kaikille metsien miehille, Joulukuusista ei taida olla Martillakaan pula.

A-P Leivo, 23.12.2008

Olipa hieno tarina Martti-enon metsuri urasta!

Paljonkin olisi kerrottavaa lapsuuden ajalta Martin metsurihommista,mutta tuo Pioneeri-saha ”sykähdytti” vieläkin!Saha on liki minun ikänen,vaahtosammuttimen kokonen olin,kun sitä rassattiin tai oikeastaan Martti rassasi ja minä pyörin vastuksina… Muistan vieläkin sen bensan ”tuoksun” ja sahanpuru-pihka-pakokaasu yhdistelmän,mikä levisi Oriahon vintille ja välillä tupaankin,kun ilmanputsaria pestiin. Muistanpa senkin,kun käynnistinnarun koppaa liimattiin jollakin ”lastink latinkilla” ja ne jäljet taitaa olla sahassa vieläkin. Nämä oli pikkupojalle siihen aikaan suuria asioita ja silmä kovana sahatouhuja piti seurata! Muuten…Nuista metän ja metsurin hajuista… Martin kanssa saunassa monet kerrat istuttiin ja joka lauantai oli sama rituaali:Martilla oli kankainen kellon ranneke.Martti pesi sen pesuvadissa,taisipa harjallakin hangata.No,sen nyt pikkupoikana ymmärsi,että pihkan ja hienhaju piti pestä pois,mutta miksi siihen piti suihkuttaa niin kauheesti deodoranttia??? …selvishän tuo myöhemmin,Kolokun koululla oli tanssit!!

Hyvää Joulua Martille Ja Sinikalle Kajjaanista!!

Metsien miehen tytär, 24.12.2008

Tutun tuntuista tekstiä serkkupoika kirjoittelit. Samoja rutiineja minunkin lapsuuden aikana muistelisin olleen. Huvittavinta mielestäni oli tuo kankainen kellon ranneke, jos en väärin muista niin tuo saman/samankaltainen rannekkeen muistan nähneeni käytössä, tosin deodoranttia siihen ei enään minun aikanani ilmeisesti tarvinna ennään laitella, oisko emäntä tyytynyt jo kohtaloonsa ja tottunut hajuihin.

Mutta toden totta ilmaputsaita olen pessyt jo ennen kouluun menoa ja sahan korjausta on tullut seurattua. Mutta taisipa tuo isäukko tykätä että siinä joku vieressä hääräsi, ettei A-P:n tarvitse miettiä että olisit ollut vastuksina. Harmi vaan että moottorisahan käyttö on jäänyt vähemmälle näin aikuisiällä. Hurjalta jopa kuulostaa että en ole tainnut sahata pystyssä olevaa puuta poikki sitten 6-vuoden iän jälkeen ja se onkin sitten jo toinen tarina.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s