Kari otti Kolkkujärvestä kuningaskalan joulukalaksi

Jukka, 25.1.2009

Kun Nergin Kari jouluviikon maanantaina meni kokemaan verkkojaan Kolkkujärvelle, ei hän etukäteen arvannut, että poikamiehen joulupöytään oli tulossa kertarysäyksellä kunnon arvokalaa.

”Kun aukaisin avannon ja nykäisin verkkoa, arvasin heti, että nyt on verkossa isoja kaloja. Ajattelin, että useampi matikka ja hauki. Niitä on tullut tänä talvena paljon, joka kerta 2-3 ja isojakin joukossa. Tavallisesti, jos niitä on monta, ne sotkevat verkot. Käytän kahta verkkoa peräkkäin, 50 millisiä. Nyt tuntui kuitenkin, että vaikka verkoissa oli painoa, ne eivät olleet sotkoksissa. Kun nostin verkon avannosta, kierähti jäälle iso kultakylkinen kuha.”

Nergin Kari ja kuha Kolkkujärvestä

”Kun sain kuhan irti verkosta, suuntasin heti Järvenpään Pekan ja Salmen rantamökille. Kala oli sen verran painava, että oli saatava kyyti kotia.”

Oriaholle päästyä kala oli – tottakai – kuvattava ja punnittava, ettei synny epäilyksiä ”kalajutusta”. Punnituksessa ja tarkoissa mittauksissa kuhalle saatiin painoksi 6,5 kg ja pituudeksi 80 cm. Pyrstön evien korkeus oli peräti 23 cm.

Nergin Kari ja kuha Kolkkujärvestä

Kari kun on saanut kokkikoulutuksen nuorempana ja erä- ja poikamiestaitojakin on kertynyt useampi vuosikymmen, niin kuhasta syntyi monenlaista herkkua joulunseudun ruokapöytään:

”Puolet kuhasta paistoin pannulla, voissa ilman muuta, kevyesti leivitettynä. Paistia tuli niin paljon, että piti kutsua Pekka ja Salme kaveriksi syömään. Kyllä maistui kuhapaisti mainiolle kuoriperunoiden ja valkokastikkeen kanssa. Lopusta puolikkaasta osan fileerasin suolakalaksi joulupöytään ja loput pistin pakkaseen keittokalaksi. Ruotoja kuhassa on paljon vähemmän kuin esimerkiksi hauessa.”

Kari oli aikoinaan mukana, kun kalastuskunta istutti 1980-luvulla kuhanpoikasia Kolkkujärveen. Poikasia toimitti Kankaisen Taito omista poikasaltaistaan usempanakin vuonna. Poikaset olivat tuolloin noin 5 cm:n mittaisia. Kuha on hidas lisääntymään, sukukypsäksikin se tulee vasta 6 vuotiaana.

”1980-luvun lopulla sain usempiakin kuhia verkoista, ne olivat silloin n. 25-30 cm:n mittaisia ja heitin ne takaisin järveen kasvamaan. Sen koommin ei ole kuhia näkynyt. Muutamana kesänä löytyi kuolleita kuhanpoikasia matalilta rantahietikoilta. Ilmeisesti lämpö tappoi niitä, kuha kun viihtyy paremmin viileässä vedessä. Kolkkujärvi on matala ja tummavetinen. Lämpöisenä kesänä vesi lämpiää ja se ilmeisesti aiheuttaa sen, että kuha ei viihdy täällä hyvin.”

Olisikohan kylmän viimekesän jälkeen järven vesi sen verran viileämpää, että kuhat liikkuvat nyt muuallakin kuin Kolkkujärven muutamassa harvassa syvänteessä?

Ovatko muutkin tehneet sellaisen huomion, että Kolkkujärven veden laatu olisi parantunut ja hieman kirkastunut viimeisten vuosien aikana?

Oheiseen palautelokeroon nyt kommentteja aiheesta! Ja kalajuttuja sopisi tälle palstalle mainiosti vaikka kuinka paljon.

PS. Kotisivujen toimittaja ei enää ensi kesänä ui mökkirannassa ilman uimahousuja.

Reijo Pasanen, 26.1.2009

Karille onnea suuren kuhan pyydystämisestä. Veden laatu ei näyttäisi hirveän paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana parantuneen, (ainakaan minun mielestäni). Olen snorklaillut kesäisin mökkirannassa ja näkyvyys on kyllä ollut todella surkea. Tietenkin havainnot ovat lyhyeltä ajalta(noin pari viikkoa keskikesän tuntumassa/vuosi,noin reilun kymmenen vuoden ajalta). Snorklatessa näkösyvyys riittää vaivoin 2-2,5 metriin. Aurinkoisellakin säällä pitäisi olla valaisin, joka sekään ei paljon paranna näkyvyyttä. Vedessä on niin paljon kiintohiukkasia, että sen kyllä huomaa. 70-luvulla tuli snorklattua jokunen kerta ja silloin ei ollut tuollaisia määriä kiintohiukkasia vedessä. Osittain lienee soiden kuivatuksen yhteydessä valunutta turvetta. Toisaalta järvi lienee rehevöitynyt.

Vesikasvustoissa on tapahtunut kyllä muutoksia viimevuosina. Esim. lumme, joka runsastui ainakin 80- ja 90- luvuilla on alkanut taas vähentymään. Myös neidonhius lisääntyi tuona aikana runsaasti, mutta on alkanut vähentymään meidän mökkirannan ympärillä.

Lienee jotenkin yhteydessä ravinteisiin. Jollakin voi olla parempaa tietoa. Olisi mukava kuulla.

Terveisin Reijo Pasanen

Pentti Pulkkinen, 31.1.2009

En ole vedenlaadun asiantuntija, mutta olen kuitenkin huomioinut sen että yhtenäkään kesänä en ole Kolkussa havainnut sinilevää. Tämmöinen järvi alkaa olla melkoinen harvinaisuus sillä esim Jyväskylän seudulla tahtoo uimakausi luonnonrannoilla loppua aika lyhyeen. Muutama lämmin keäpäivä niin jo alkaa uiminen olla vähintäänkin epämiellyttävää jos ei kiellettyä Jyväskylän uimapaikoilla. On tullut kehuskeltua että ainoa järvi jossa levä ei kasva on Kolkku. Sameutta tietysti on kun suoojia pitkin vesi virtaa Kolkkuun, eikä tuo turveteollisuuskaan liene ihan syytön sameuteen. Tyhmä kysymys. Voisiko olla jopa niin että nämä happamet vedet joita soilta tulee tekisivät järven niin happameksi että levä ei menesty. Silloin kyllä tämän pienen esteettisen haitan kestäisi mielellään. Ja kuka se tietää kuinka terveellistä tämmöinen lievä mutakylpy onkaan. Oliskohan näissä Kolkkulaisissa biologiaa opiskelleita jotka voisivat valoittaa tätä kysymystä. Siis estääkö happamuus kenties levän kehittymistä?

Reijo Pasanen, 1.2.2009

No enpä itsekään ole mikään limnologi, mutta voihan niitä havaintoja tehdä siitä huolimatta. Kyllähän se totuus on, että Kolkku kuuluu karujen järvien joukkoon. Mutta ravinteita lienee tullut kuitenkin jossakin määrin, mm ojitetuilta soilta, joita on myös osittain lannoitettukin. Lisäksi pelloilta tulleet valumat toivat oman osansa. Nykyään peltoviljelys on vähentynyt, joten tilanne on siltä osin parantunut.

Joskus 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa rannoilla oli huomattavasti vähemmän vesikasvillisuutta, kuin nykyään.

Sinileviä esiintynee myös Kolkussa, mutta määrät ovat niin pieniä, että ei ole vaaraa. Joskus lämpimimmän veden aikaan saattaa rannelle kerääntyä ohuita kerroksia vihertävää massaa. Itse ainakin olen tulkinnut sen viherleväksi. Kaikki viherlevälajithan eivät ole myrkyllisiä.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s