Mitä mieltä olet Anssi?

Pentti Pulkkinen, 15.3.2010

Tällä viikolla saimme lukea Seudusta että Anssi Kekkonen on lähdössä ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Asia ei tullut ihan täytenä yllätyksenä sillä suuntautuneisuus yhteiskunnallisiin asioihin on näkynyt Anssin otteissa ja kirjoituksissa jo lukioajoilta asti. Kolkkulaisina tietysti seuraamme kiinnostuneina ja myönteisenä Anssin menestystä tällä politiikan kivisellä ja joskus tuulisellakin kyntösaralla. Monia Kolkun sivujen lukijoita kiinnostaisi varmaan kuulla mitä nuorimies on mieltä erinäisistä asioista jotka juuri nyt ovat ajankohtaisia. Niinpä esitimme Anssille muutamia kysymyksiä joihin pyydämme lyhyitä perusteltuja vastauksia.

Kiitokset Pentille! Tässä kirjoittaessani viettelen sunnuntaipäivää täällä Joensuun puolessa. Ensi viikko tulee olemaan kiireinen opiskelujen suhteen mutta nyt on lepopäivä ja akkujen lataamisen aika.

Todellakin olen näillä näkymin lähdössä ehdokkaaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Pitkään jouduin pyyntöjen jälkeen miettimään sitä, kuinka rahkeet ja rahoitus tulevat riittämään kampanjoinnin kiemurat. Mutta lopulta kun päädyin siihen että olen valmis asettumaan ehdolle, asiat lähtivät omalla painollaan etenemään. Nyt vain jännitämme sitä, hyväksyykö piirikokous ehdokkuuteni. Eli vielä ei siis voida puhua suoraan eduskuntavaaliehdokkuudesta. Mutta kiperiä kysymyksiä oli Mehtäpena laatinut! Jos näistä selviää kunnialla niin on valmiina kiperiinkin vaalitentteihin! Katsotaan miten käy.

Vieläkö voimakas rakennemuutos maaseudulla ja erikoisesti syrjäisillä kylillä jatkuu? Väkimäärä esim Kolkulla on laskenut sotien jälkeisestä ajasta lähes 1/10 osaan? Kääntyykö suunta koskaan ja mitä toimenpiteitä kehityksen suunnan kääntyminen edellyttäisi
a. kylien väestöltä
b. yhteiskunnalta ja lainsäätäjiltä.

Nähdäkseni ainakin pienten kylien yli rakennemuutoksen voimakkain tuulispää on jo pyyhkäissyt. Ja positiivista on se, että lapsiperheiden muuttoa maalle on esiintynyt Viitasaarellakin jonkin verran. Palvelut ovat toki etäällä mutta kaikille tämä ei ole este. Asuinpaikan valinnasta on monelle tullut arvovalinta. Tärkeimpiä tekijöitä pienten kylien elinvoiman kannalta olisi palveluiden turvaaminen kaiken ikäisille, sekä ihmisten luoma yhteisöllisyys. Sähköisen asioinnin kehittäminen on yksi keino edistää alueiden tasa-arvoa. Arvojen uusjako tulee varmasti näkymään pienenä muuttoliikkeenä maaseudulle, mutta en uskalla vielä luvata kymmenkertaista väkimäärää Kolkulle. Siinä saataisiin melkoiset talkoot jo aikaiseksi!

Ihmisten mielen pohjukoissa on sitkeä vastakkainasettelu maalaiset vastaan kaupunkilaiset. Mitä mieltä olet onko tuo asenne viime aikoina vahvistunut vai heikentynyt?. Mitä voitaisiin tehdä tämän asenteen lopulliseksi hautaamiseksi?

Enimmäkseen tätä vastakkainasettelua ruokkii tietämättömyys ja ennakkoluulot. On ihmisiä joille kaupunkielämä sopii, toiset taas kaipaavat ympärilleen rauhaa ja avaruutta. Nykyinen aistittavissa oleva eripura johtuu lähinnä siitä, että muun muassa media ja poliittiset puolueet lietsovat ajoittain rajustikin maalaisten ja kaupunkilaisten eturistiriitoja. EU:n maataloustuet eivät ole pois kaupunkilaisilta, eivätkä joidenkin kaupunkialueiden hyvät palvelut ole pois maaseudun asukkailta. Helsinki on kaikkien suomalaisten oma pääkaupunki ja Kolkku on osa yhteistä maaseutuamme!

Edelliseen liittyen Kepu ei edelleenkään kovin hääppöisesti näytä saavan kannatusta kaupungeissa varsinkaan ruuhkasuomessa. Pelkääköhän nuo Kepun ehdokkaat kaupunki-ihmisiä kun ei niitä juuri näy tuolla kävelykaduilla tai muissa liikepaikoissa?

Edelliseen liittyen, puolue tarvitsee uudistumista ja sillanrakentajia. EU vahvistaa maakuntia, jotka asioivat nykyään paljonkin suoraan Brysselin kanssa. Varsinkin maakuntatasolla vaaditaan paljon yhteistyötä keskuksien ja niitä ympäröivien maaseutualueiden välillä elinvoiman luomiseksi ja lisäämiseksi. Tässä puolueellamme olisi tekemistä tulevaisuudessa. Eli asennemuutos olisi paikallaan. Suuri laiva kääntyy kuitenkin hitaasti, mutta kyllä meillä on jo ruoriin tartuttu!

Vaalirahakohu on monien mielessä vähentänyt luottamusta päättäjiin ja politiikkaan. Sinäkin tarvitset vaalirahaa jos aiot menestyä näissä kisoissa. Onko tämä vaalirahajupakka vain tiedotusvälineiden lukijoittensa kosiskelua vai onko systeemi ollut läpeensä mätä joka käsitys monille on jäänyt. Onko sinulla suunnitelma miten aiot kerätä vaalirahoitusta itse?

Luottamus on vähentynyt ja aiheesta. Nyt on kasvojen pesun paikka ei vaan puolueille, vaan koko Suomen poliittiselle järjestelmälle. Kähmintä on ollut osa vaalityötä jo pitkään ja on valitettavaa, että tulevissakin vaaleissa hyväosaiset, valmiiksi tunnetut ehdokkaat ovat parhaissa asemissa. Tämä rapauttaa pohjan koko demokratialta. Lehdistökin on osasyyllinen. Kalliit vaalimainokset ovat suurin menoerä monelle ehdokkaalle. Viimeiset rahat niistettiin vaalirahauutisoinnin kautta.

Itse olen lähtenyt hyvin varovasti suunnittelemaan kampanjan budjettia. Paljon on puhuttu että nyt tarvitaan uusia, ryvettymättömiä kasvoja eduskuntaan. Mutta näkyvyyttä on pakko hankkia jollain keinolla ja se vaatii usein rahoitusta. Nettikampanja ei tavoita kaikkia äänestäjiä. Kunnallisjärjestöltä saan hieman alkukassaa ja sen jälkeen pitää keksiä rehellisiä tapoja hankkia tukea. Tuen ei tarvitse aina olla rahallista. Olin ilahtunut siitä, kuinka moni ilmaisi valmiutensa antaa oma panoksensa talkootyönä!

Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan/pääministerin kesällä. Mikä on Anssin valistunut veikkaus kuka tulee valituksi?

Nythän tilanne on se, että kansan suosikki oli mittauksessa Mari Kiviniemi. Mutta tämä ei kerro koko totuutta, sillä puoluekokoukseen on vielä aikaa ja keskustalaisten parissa gallupin varmasti voittaisi tällä hetkellä Pekkarinen. Mutta ehdokkaita on vielä tulossa. Eilen tenttasin vpj Tuomo Puumalalta, että lähteekö hän kisaan mukaan. Tänään sunnuntaina Kokkolassa hän ilmoittaa aikeistaan. Eilen ei saatu miehestä vastausta ulos mutta ilmeestä päätellen Puumala lähtee mukaan kisaan!

Itse näkisin nuorena Keski-Suomen miehenä mieluiten Maurin tai jonkun nuorekkaan ihmisen puolueen puheenjohtajana ja pääministerinä! Kahden kärjen taktiikkakin voisi toimia siten, että ministeriryhmästä nostettaisiin pääministeri ja puheenjohtaja taas nuorekkaammasta ja aattellisesta ehdokasjoukosta. Itse tulen olemaan puoluekokousedustajana paikalla valitsemassa seuraavia johtajia!

Mitä mieltä Anssi olet ilmastonmuutoksesta. Nyt on ollut taas kova talvi ja varmaan olet ehtinyt hiihtämäänkin. Onkohan tuo ilmastonmuutosuhka vaan joidenkin tiedemiesten masinoimaa höpinää ja onko se nyt niin vaarallista jos keskilämpötila pari astetta nousisikin. Ja miten nämä maatalouden päästöt varsinkin uudellamaalla ja varsinaissuomesta Itämereen. Pitäikö niille tehdä jotakin?

Itse olen sitä mieltä, että ihminen ei saisi toimillaan radikaalisti vaikuttaa maapallon ilmastokehitykseen. Ilmastonmuutos on tällä planeetalla ollut jatkuvasti käynnissä, mutta ihminen uhkaa toiminnallaan nopeuttaa tiettyjä kehityksiä, jotka taas aiheuttavat radikaaleja sääilmiöitä; kuivuutta, rankkasateita, helteitä ja jäätäviä pakkasia. Tästä oman osamme tulemme saamaan mekin, mutta tutkimuksien mukaan täällä pohjolassa pääsemme helpolla. Mutta maailman tiheimmin asutut alueet tulevat kärsimään ilmastonmuutoksesta ja merenpinnan noususta kaikista eniten. Tämä saattaa aiheuttaa humanitaarisen kriisin, jonka laajuudelta ja traagisuudelta emme me Kolkkulaisetkaan voi silmiämme ummistaa.

Mitä maatalouden päästöihin tulee niin hyvällä ympäristölainsäädännöllä voidaan niitäkin vähentää ja sitä kautta Itämeren kuormitusta. Mutta suurin yksittäinen päästöjen lähde on silti Pietarin alue. Venäjälle on tarjottava ympäristöratkaisuja ja ohjattava niiden käyttöönotossa.

Vielä tärkeä kysymys. Juotko maitoa ja missä tuotettua? Entä mikä makkara maistuu parhaiten Anssille?

Eilen olin Keskustan itäisten piirien Työtä ja Elämää- seminaarissa. Siellä keskustelimme työmarkkina- ja eläkeasioiden ohessa maitokiistasta. Tauolla kävimme alakerran ravintolassa kupillisella kahvia. Huvituin ja järkytyin samaan aikaan kun huomasin että meille keskustalaisille olikin juotettu Arla-Ingmanin maitoa! Mutta mausta en tunnistanut.

Mieluiten juon kotona suoraan tankista otettua maitoa. Mutta täällä mailmalla sitten olen ostomaidon varassa ja Valion maitoa olen tukenut. Tärkeintä ei ole kuluttajahinta vaan tuottajalle maksettu. Arla laskee maidon kuluttajahintoja ja sitä kautta myös tuottajahintoja tuomalla maitoa Keski-Euroopasta Tanskaan, Tanskasta Ruotsiin ja lopulta Ruotsista Suomeen. Itse haluan ainakin säilyttää suomalaisen maidontuotannon. Tällä hetkellä paras konkreettinen keino näyttäisi olevan Valion tukeminen. Ymmärrän kyllä myös niitä ihmisiä, joille hinta ratkaisee ostopäätöstä tehdessä.

Ja niistä makkaroista! Viime aikoina olen syönyt aikalailla kasvispainotteisesti, sillä tyttöystäväni ei syö lihaa. Olenkin kiinnittänyt lihaa syödessäni enemmän huomiota sen laatuun. Makkaroista varsinkin hirvimetsällä maistuu jonkun pienemmän teurastamon ryynimakkara tai A-luokan grillimakkarat, sinapin kanssa tietysti!

Kevään jatkoja kaikille sivujen lukijoille ja Kolkkulaisille!

Terveisin, Anssi

Antti Paananen, 15.3.2010

Näin Ilmastofoorumi ry:n jäsenenä on ihan pakko kommentoida noita ajatuksia ilmastonmuutoksesta. 🙂

Antropogeeninen (ihmisten toiminnan aiheuttama) ilmastonmuutos on eittämättä tärkeä aihe ja siitä tulisi keskustella avoimesti, kattavasti ja rehellisesti faktoihin perustuen. Etenkin nyt kun olemme aikeissa solmia kauaskantoisia, kalliita ja kansainvälisesti sitovia poliittisia päätöksiä ilmastohaasteen ratkaisemiseksi. On sanomattakin selvää, että olisi ensiarvoisen tärkeää, että päätökset tehtäisiin luotettavaan ilmastotieteeseen perustuen. Valitettavasti näin tilanne ei ole. Ilmastotiede on suhteellisen heikossa tilassa (luotetaan liiaksi tietokonemalleihin ja spekulatiivisiin ennusteisiin, mittaustulokset eivät ole luotettavia, dataa peukaloidaan ja jopa vääristellään, vertaisarviointiprosessi ei ole luotettava, ”konsensuksesta” eriävien teorioiden tutkimiselle on vaikea saada rahoitusta ja tulosten julkaisua koitetaan jopa estää, jne.). Tukimustyö ei ole neutraalia, vaan sitä ohjaa poliittiset agendat, etunenässä antropogeenisen ilmastonmuutoksen agendaa ajamaan perustettu (IPCC).

Totuus on, että emme vielä tiedä mitkä kaikki tekijät ohjaavat ilmastonmuutosta, ja mikä kunkin tekijän tarkka rooli, osavaikutuksen suuruus ja merkitys kokonaiskuvassa on. Emme tiedä onko ihmisen aiheuttamilla kasvihuonepäästöillä oikeasti merkittävää vaikutusta ilmastoon.

Olisi ensiarvoisen tärkeää saattaa ilmastotiede takaisin rehellisen, avoimen ja luotettavan tieteen piiriin ja irti poliittisten agendojen ohjauksesta. Yhtälailla IPCC:n roolia tulisi miettiä uusiksi, sekä organisaation toiminta tulisi kiireesti saada avoimemmaksi, läpinäkyvämmäksi ja rehellisemmäksi.

Median tulisi myös ottaa realistisempi, neutraalimpi, ja rehellisesti sanottuna ammattimaisempi ote asian käsittelyyn julkisuudessa. Uhkakuvien luomisen ja pelottelun sijaan tulisi nostaa esiin aitoa asiallista keskustelua aiheesta ja valistaa ihmisiä faktoihin perustuen.

Mikäli aihe kiinnostaa, lisää tietoa löytyy mm. Ilmastofoorumin sivuilta.

Anssi, 15.3.2010

Hienoja näkemyksiä Antti!

Tänään olen menossa kuuntelemaan valtioneuvoston ilmastopoliittista asiantuntijaa Oras Tynkkystä ja hänen näkemyksiään. Hän on vahva uusiutuvien energiamuotojen käytön kannattaja, joten varmasti voin joihinkin hänen ajatuksiinsa samaistua. Ilmastokysymykset jakavat tällä hetkellä poliittisia puolueita eri kuppikuntiin, mutta suuntaus on se, että kaikki puolueet ovat omaksuneet vihreitä arvoja ohjelmiinsa, aivan äärioikeistoa lukuunottamatta.

Hullu ajatukseni on, että neutraalilta, globaalilta tutkijapohjalta tulisi ryhtyä laatimaan kaikkien nykyisten tutkimustietojen kriittisen tarkastelun jälkeen maapallon ”geenikarttaa”. Tämä olisi entistä tehokkaampi laskentaohjelma, jolla voitaisiin laskea esim. maapallon massa-akselin siirtymisen, tai sademetsien tuhoamisen ilmastollisia vaikutuksia. Mitä olette tästä mieltä?

Vaikka tämänhetkisiä tietojamme ilmastonmuutoksesta ei voida pitää täysin paikkansapitävinä, on selvää että ihminen vaikuttaa ympäristöönsä ajoittain rajustikin. Kestävän käytön periaatteen soveltaminen ei ainakaan ympäristömme tilaa heikennä 🙂

mehtäpena, 15.3.2010

Aika hyvin tämä meidän senaattoriharjoittelija kysymyksiin vastasi. Ihan niistä aavistaa jonkinlaista perehtyneisyyttä asioihin. Tosin diblomaattinen varovaisuus niistä myös paistaa mutta se on varmaan ihan asiaan kuuluvaa. Tuo neutraali, globaali tutkijapohja laskentaohjelmineen ja maaakselin siirtymisen mittaamisineen menee minulta niin paljon yli hilseen etten siitä osaa olla mitään mieltä.

Vaikeita asioita nämä globaalit ilmastonmuutosasiat ei tiedä ketä uskoisi. Ennen vanhaan kuin kaikki oli vielä mallillaan, asiat oli yksinkertaisempia varsinkin yhteiskunnassa ja politiikassa. Jos olikin joku asia epäselvä niin ei sillä väliä kyllä Kekkonen tiesi mikä on parasta. Voi poijat kun voisi palata Kekkosen aikaan.