Kalakisat yhdistävät Kolkkujärven ranta-asukkaita

Jukka Paananen, 18.4.2010

Kolkkujärven rannoille on pikkuhiljaa rakentunut usean kymmenen mökin ranta-asutus. Pääosin mökit ovat vapaa-ajan asuntoja, joissa lomaillaan kesäisin, mutta yhä useampi varustelee mökkinsä niin, että mökkejä käytetään myös talvisin. Ja asuupa osa asukkaista mökillään ympärivuoden – sähkökin kun tulee jo useampaan mökkiin.

Mökkiläisistä osa on luonnollisesti kotoisinkin näiltä nurkilta, mutta mukaan mahtuu paljon myös muualla asuvia, joilla ei aikaisemmin ole ollut mitään siteitä tähän kylään. Niinpä Kolkkujärven ”rantayhdyskunta” onkin varsin kirjava: on nivalalaisia, hämeenlinnalaisia, espoolaisia, järvenpääläisiä, lahtelaisia jne. Kukin tietysti hakee ranta- ja loma-asumiseltaan erilaisia asioita, osa luonnonrauhaa ja erakkoelämää, osa uusia harrastuksia ja uutta ystävä- ja elämänpiiriä vapaa-ajalleen.

Junusmäen Oiva esitti noin vuonna 2000, että olisi hyvä, jos saataisiin jotain yhteistä toimintaa ranta-asukkaiden kesken – muutakin, kuin tieyksikkömaksuista kiistelemistä. Ja Oiva, kun itse oli utelias savolainen, oli sitä mieltä, että itse kunkin olisi hyvä oppia tuntemaan omat naapurinsa. Niinpä Oiva omatoimisesti päätti järjestää tuolloin pilkkikisat Kolkkujärven kaikille ranta-asukkaille. Ensimmäisten pilkkikisojen palkinnotkin taisivat olla Oivan itsensä hankkimia.

Ja siitä saakka perinne on jatkunut. Vuonna 2002 aloitettiin myös ”kesäkisojen” järjestäminen: kesäisin järvellä on vetouistelukisa venekuntien kesken.

Tällä hetkellä ranta-asukkaiden aktivisteina toimivat mm. Paanasen Lassi, Hakulan Hannu ja Törmälehdon Erkki, jonka ranta-asunnolle kokoonnuttiin tämän kevään pilkkikisoihin pääsiäislauantaina 3.4.

Törmälehtojen huvilalle Peurakivien lähistölle saapui yli 20 pilkkijää kisailemaan arvokkaista lahjoituspalkinnoista.

”Tässä kalakisassa pääasia ei tietenkään ole saaliin määrä, vaan se, että opitaan tuntemaan toisemme. Näissä kisoissa nautitaan vapaa-ajan vietosta, keväisestä luonnosta ja yhdessäolosta”, kertoo järjestelyistä vastaava Erkki Törmälehto.

Leikkimielisyydestä huolimatta pilkkimisessä oli aitoa kilpailun tuntua. Ja jokaisellahan oli tietysti oma pilkkimistyylinsä, jolla kalansaalista haettiin. Tässä muutama esimerkki:

Keräsen Hannu otti jo hanskankin pois pilkkikädestä, että ote olisi tarpeeksi herkkä.

Hakulan Hannulla oli isäntämiehen otteet, oltiinhan Hannun ”kotivesillä”.

Leivon Paavolla on muikea ilme, onkohan löytynyt hyvä ottipaikka?

Koposen Eerolla on sellainen tyyli, että ”ylös ei oteta ku yli puolkiloset, pienemmät jätän muille”.

”Kolkkujärveä hallitsee kaksi kalastuskuntaa, Säkkärämäen kalastuskunta ja Puralan kalastuskunta. Mitenkähän päästäisiin yhteen kalastusmaksuun, joka sallisi kalastuksen molempien kalastuskuntien alueella? Helpottaisi huomattavasti niin vakinaisia kuin kesäasukkaitakin, jos ei tarvitsisi pyydysmerkkejä hankkia kahdesta eri paikasta”, pohtii Törmälehon Erkki pilkkimisen lomassa.

Kolkkujärven pilkkikisoissa osallistujilta peritään osallistumismaksu. Kertynyttä rahasummaa ei käytetä suinkaan palkintojen ostoon, ne tulevat lahjoituksina. ”Kertyneet osallistumismaksut on käytetty kalanistutuksiin. Kolkkujärvessä on kyllä runsaasti kalaa, mutta kalakanta kaipaa monipuolistamista. Viime vuonna istutimme kalakisojen tuotoilla ja ranta-asukkailta kerätyillä varoilla Kolkkujärveen 13.550 kpl kuhanpoikasia ja 180 kpl 3-vuotiaita järvitaimenia. Istutukset tehtiin lokakuussa ja kuhanpoikaset laskettiin kylmiin syvänteisiin, joten uskomme, että istutukset onnistuivat nyt paremmin kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin istutukset tehtiin kesällä ja lämpimään veteen. Siitä eivät kuhanpoikaset varmasti tykänneet” arvelee keräyksen ja viimeiset kalanistutukset junaillut Erkki Törmälehto.

”Haluamme haastaa myös Vapon mukaan Kolkkujärven kalanistutuksiin. Olisi varmasti etua Vapon imagolle sekä täällä kylällä että muuallakin, jos se ottaisi vastuuta kalavesien kunnostuksesta. Nyt se leimautuu paremminkin vesien pilaajana”.

”Ja mökkiläistenkin kannalta kalavesien kunto on tärkeä asia. Rakennettaan ensin kymmenien tuhansien mökki umpimehtään. Siihen verrattuna on pieni raha, jos sijotettaan muutama kymppi kalavesien hoitoon, joka koituu omaksi hyövyksi ja huviksi tulevina vuosina monipuolisina kalansaaliina”.

Jaa, että mitenkä niissä kisoissa kävi?

Kisan jälkeen saaliit punnittiin tarkasti Erkin virallisella kalavaakalla.

Naisten sarjan voiton vei Marja-Leena Paananen tosi isolla ahvenella (400g).
2. palkinnon naisten sarjassa voitti Helmi Törmälehto (170g).

Nuorten sarjassa Ella Uusitalo nosti peräti 440 grammaa ahvenia.
2. palkinnon nuorten sarjassa voitti Linnea Hakkarainen (130g)

Yleisen sarjan voiton vei Paavo Leivo (1800g).
2. palkinnon yleisessä sarjassa voitti Simo Vedenpää (820g).
3. palkinnon yleisessä sarjassa voitti Keijo Toivoniemi (800g).

Leivon Paavo otti samalla 2. kiinnityksen pilkkikisan kiertopalkintoon. Kaksi kiinnitystä palkintoon on myös Martti Ottavaisella.

Kesäuistelukisassa on Paanasen Lassilla edessä kiertopalkinnon hankinta, sillä Lassin venekunta voitti viimekesänä järjestetyn uistelukisan kolmannen kerran ja sääntöjen mukaan kiertopalkinnon saajan on ostettava kisaan uusi kiertopalkinto.

Ja pääasiahan oli, että kisan aikana ja kisan jälkeen kaikilla oli mukava olo.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s