Yhdistystoimintaa jo ennen tieasioita, koulua ja pvy:tä

Sisyfos siirtotyöläinen, 18.12.2006

Olli kun aiemmin muisteli työväentaloa/tanssilavaa siinä kylätalon ja Hiekkapuron välillä niin siihen asiaan löytyy hieman valaistusta Hukkanan sahanpuruista vuosituhannen vaihteen tienoilla löytyneestä Kolkun Työväenyhdistyksen tilikirjasta. Jotkut haperoista ja nokisista sivuista olivat vielä kohtuullisesti luettavissa, mutta joittenkin selvittelyyn meni paljon aikaa ja toiset olivat niin nokeutueita, että hämäräksi jäi jotkut sivut. Suurimman osan niistä kuitenkin sai luettavaksi rekonstruoitua ja Jukalla pitäisi olla niistä kyllä kopio.

Eli jo ennen 20-luvun koulua, koulurakennusta ja pienviljelijäyhdistystä kylällä toimi Kolkun Työväenyhdistys, jonka kirjanpitoa oli tuossa kirjassa vuosilta 1919-25. Ensimmäinen merkintä oli 1.6.1919. Seuraavana kokouspaikkana 15.6.1919 mainitaan Rantalan torppa jne.

Tuloja yhdistys näkyy saaneen sisäänkirjoitusmaksuina, jäsenrahana/-maksuna, lahjana, korkotulojakin mm. 1921 Heikki Nuutiselta (Koirakylältä, Niilon isä), A.Pasaselta (Rantalan Alapetti, suippopartainen Kolkun ”nimismies”) jne. Ja pääasiallisin tulonlähde tietysti ildamat/iltamat ja niissä tulot kertyneet ovelta, puhvetista, nisuva myyty, tupakalla, paperossilla jne. eli ihan niinkuin kylätien rakennustoimikunnallakin samoihin aikoihin.

Iltamia on pidetty ympäri kylää ja vähän kauempanakin. Iltamapaikkoina mainitaan mm. vuonna 1919: 27.7. Matalamäki, 21.9. Tikkanen (Läheaho), 4.11. Peippo, 21.12. Oriaho, 31.12. uutenvuoten atton Korkola. Vuonna 1920: 7.1. Tikkanen, 25.1. Rasilan torppa, Tossavanlahti, 30.5. Tikkanen, 5.11. Harju, 9.11. Oriaho, 12.11. Rinne. Vuonna 1921: kevätpuolella Wäliaho 2 kertaa, Tikkanen, Oriaho, vappuna Kylänodassa (-ohta, Kuorikoskella?), toukokuussa Oriaho, Wäliaho, syksymmällä Harju, Siekkinen, Waris, Wäliaho, Koivuharju, Oriaho. Vuonna 1922: Matalamäki. Vuonna 1923: Oriaho 4 kertaa, Matalamäki, Tikkanen, Harju. Vuonna 1924: Heinäaho, Matalamäki, Kylänohta. Vuonna 1925: Kukasmäki, Hiekkapuro.  

Menopuolella näkyy mm. esirippu, leimasin, pelimannille, soittokunnan syönnit, huoneen hyyri, tuvanpesumiehille, öljyvä, maitoa, voita, leipää, sokeria, nisuja, iltamalupia, veroja, paperia, yhdistyksen tontin vuokraa, velan korkoja, vappupuheista kunnallisjärjestölle, Suomen valtiolle puista, arpalippuja, palkkio puheenjohtajalle, kirjurille, rahastonhoitajalle, huvitoimikunnan puheenjohtajalle, tilintarkastajille jne.

Maijoista (maidosta) on maksettu mm. Otto Jääskeläiselle (Peippo), A. Niskaselle (Matalamäki, Iimel ja Aini), Tikkaselle (Puraset). Maitosta ja sokerista Nestor Wäntäselle (Uutismäki) jne.

Muita sivuilla esiintyviä nimiä mm: Emil Järveläinen (Oriaho, Kallen veli), Alpi Tossavainen (Kylänohta?), Emil Kyröläinen (Väliaho), Adolf Paananen (Mökinaho), Emil Kahilainen (Kahelin, eri taloissa tuohon aikaan), Toivo, Matti ja Alma Puranen (Tikkanen), Otto Heiskanen (Hiekkapuro), Iita Junikka (puhuja), Jaakko Jauhiainen (Mikkola), Evert Suihkonen (kauppias kirkolla), Huuko Saastamoinen, Matti Pasanen (Korkola), J. Halonen, Tauno Kekkonen.

Omaisuusluettelossa 1925 mainitaan mm. tonttimaa 500,- ja rakenteilla oleva talo 4000,-, joka oli siis Hiekkapuron mutkassa. Kuulemani mukaan Alma Puranen (Tikkanen/Läheaho, Hukkana) oli viimeinen rahastonhoitaja. Talo purettiin ja sai uuden elämän Hakalan mutkassa. Sota-ajan jälkeen tontille rakennettin tanssilava. Kultasormuskin kuului joltain lavan liepeille tippuneen eikä sitä tiettävästi ikinä löytynyt. Eli on siinä koulun/kylätalon kulmilla tanssittu aiemminkin. 1970-luvullahan koululla oli lauantaisin huomattavan vilkasta tanssitoimintaa.

Sota-aikanahan tanssi oli kielletty, mutta ne nuoret, ne nuoret… Käryjäkin kävi ja sitten kerättiin kolehti, että saatiin sakot maksettua. Siinä on ollut virkavalalla tärkeä ja kunniakas tehtävä käydä sakottamassa nuoria kapinallisia ympäri selekosia. Nurkkatansseja oli sittemmin sallitummissakin olosuhteissa ainakin Järvenpäässä, Keskisalossa ja Säkkärämäen Koivuharjun riihessä. Musiikkipuolesta huolehti rammari (gramofoni) tai vaikkapa Järveläis-Rauli. Heinäahossa ei tanssittu, mutta olihan niitä piirileikkejä.

Tuosta tilikirjasta vielä senverran, että 2001 Aune oli Aapolta sen saanut nähtäväkseen, siinä kun oli Mökinahon Adolfin allekirjoitus, päivätty 1.2.1923. Olivat naemmä Kahilais-Eemin kanssa suorittaneet tilintarkastuksen yhdistyksen kirjanpidosta vuodelta 1922. Adolfista (1872-1924) kun ei ole edes valokuvaa säilynyt niin löytyipä nyt edes muutaman kymmenen sanan tilintarkastuskertomus ja allekirjoitus. Kun ei ollut sitä valokuvaa eikä 2-vuotisna isänsä menettänyt voinut isäänsä muistaa niin Hilda (1882-1941) oli pyytänyt vartoomaan, että kunhan Aate (1915-40) vanhenee niin siitä näet ilmetyn isäsi. Eipä kerennyt kuitenkaan Aate vanheta, kun kaatui 24-vuotiaana Suvannon jäälle (Sakkolan pitäjässä). Mutta löytypä nyt edes Adolfin allekirjoitus. Hildalla itelläänhän se allekirjoitus oli lyhyempi H.P, tuota puumerkkiä enempätä ei osanna kirjottee.

No tuosta kirjotustaijottomuuvestahan suattaa tietennii olla etua muistille. Kun ei voinna kirjottee ylös niin piti muistoo. Vaikka helepompihan se olis ollu kirjata asiat ylös, mutta muistipa ei olis sitten harjaantunna ja sillonhan se uhkoo se tementia. Hildallahan oli muistissaan paljon mm. sananparsia. Se tuli todistettua, kun Seutu-lehti järjesti sananparsikilpailun 1937 alussa. Lähin musikka sitten aina juoksemaan mökkiin ylöskirjaushommiin, jos vaikka oli lypsyllä ollessa Hildalle jupsahtanna joku uusi sananparsisutkaus mieleen. Arvi niitä kilpailuun lähetti ja murto-osan Seutu niistä julkaisi neljässä numerossaan keväällä 1937; tässä tapauksessa murto-osa tarkoitti 171 julkaistua sananpartta.

Monenlaistahan sitä ihminen kerkiää eliaikanansa kuulla, mutta pittää osata myös kuunnella. Ja muistaa. Ja sitten kun enemmän muistaa niin paremmin pyssyy kärryillä kuunnellessaan ja ossoopa jottain kyselläkin. Ja vielä jos ossoo yhistellä uusia asioita, henkilöitä, paikkoja, tapahtumia jne. vanhoihin tietoihin niin sehän toas helepottaa niitten muistamista – sekä uusien, että vanhojen. Paljon kun tietää/muistaa niin paljon pystyy uuttakin muistamaan. Assosioinnista hyö viisaat puhhuu. Sehän se on tämän historiantietämyksen ratekia. Ja ihan ei oman muistin varassakaan ole tarvinnut olla kun on noita Arvin sukututkimuspapereita (mm. Paanasista, Jääskeläisistä, Kyröläisistä… ja noistahan rönsyillään jo melkein kaikkiin kylän taloihin). Ja niihin on tullut vuosien varrella tehtyä vielä lisämerkintöjä erinäisistä asioista mitä muistan kuulleeni. ”Niitä ennen äitini kertoi taikinata alustaissaan, niitä isoni opetti kääntäessään kiltasätkää…”, jos tuollainen mukaelma Kalevalan alkulehdiltä sallitaan.

mehtäpena, 6.1.2007

Todella mielenkiintoista tuo kansalaissodan jälkeisen ajan historia. Varmaan työväenyhdistystoiminta oli virinnyt jo ennen kansalaissotaa. Muistan hyvin Rantalan Alapetin ja Kahilais Eemin. He olivat leikkisiä huumormiehiä joilla oli aina lapsillekin joku jekku varattu. Eemi Kahilainen kysyi aina tullessaan sisään: ”Onkos täällä käynyt Sorsakosken poikia?”. Liittyiskö tuo jotenkin sen aikaisiin etsintöihin tai muihin kahinoihin.

En tiedä kansalaissodasta muuta kuin mitä kirjoista olen lukenut. Täällä Pohjantähden alla on tullut luettua yhtä useasti kuin Tuntematon Sotilaskin. Vaarini Alapetti jota en kerinnyt tapaamaan oli ollut kansalaisodassa (valkoisten puolella) niin olen kuullut. Hänet oli komennettu sinne vastoin tahtoaan mutta hän oli kieltäytynyt osallistumasta sotatoimiin eikä ottanut itselleen pyssyä. Alapetti oli komennettu sitten keittiöhommiin. Ilmeisesti hän oli ollut jollain vankileirillä keittiössä. Olen kuullut että jotain olki/ohra/pettuleipää tehtiin niin isossa saavissa että vaarini sotki sitä jaloillaan. Olen saanut näistä muistitiedon rippeistä riittävän kauniin ja hyvän kuvan vaaristani. Hän oli kuulemma kovin vähäpuheinen mutta ystävällinen ja erikoisesti piti kuulemma lapsista. Hänen kuvansa on minulla kunniapaikalla Lehtolassa kirjoituspöytäni takana seinällä.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s