Koululla tanssittiin

Reijo Pasanen, 29.10.2007

Muistuu mieleeni, että joskus 70-luvun lopulla oli mm. Kansalaisopiston tanssikurssi koululla. Pitihän sinne tietysti mennä kurssille. Nimittäin tansseissa käynti oli vissiin melkeinpä ainoa tapa nuorille, päästä tekemään tuttavuutta vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ajatuksena oli, että jos osaa tanssia vähän paremmin, kuin keskivertotanssija, niin se voisi vähentää rukkasten määrää. Kukapa niitä rukkasia keräilemään.

Muistaakseni poikia oli enemmän kuin tyttöja ja kun alkoi parien jako, niin olin liian hidas. Nimittäin olin jo katsonut sopivan parin, mutta vietiin nenän edestä. No, aikani pyörittyä, kaikki tytöt oli jo varattuja. Ja ei auttanut, muu kuin tanssia mulliparilla. Pasasen Voitto oli parini ja johtuneeko siitä syystä, että en oppinut koskaan kovin hyvin tanssimaan. Ei siinä, etteikö Voitto olisi osannut viedä, mutta kyllä pettymys oli karvas, kun muistaakseni tanssittiin joka kerta niillä samoilla pareilla.

Kuka muistaa olleensa tuolla Kansalaisopiston kurssilla?

Jukka, 3.11.2007

Kiitos Reijo letkeästä tarinaketjun avauksesta Kolkun tansseihin liittyen, vaikka itse tanssikursseista sinulle jäikin vähän kitkerä maku. Sama suhde itse tanssitaitoon oli varmaan meillä useimmilla sen ajan nuorilla. Tanssittiin samoilla askelilla ja melkein tahdillakin kaikki kappaleet. Tanssilattialla erottui silloin vain muutama parkettien partaveitsi, yleensä jo varttuneempi pari, jotka olivat tanssitaitonsa hankkineet 50- ja 60-luvuilla. Monella sen ajan nuorella oli todennäköisesti sama motto kuin allekirjoittaneellakin: sen verran tanssitaitoa riittää, että akan saa ja häävalssi sujuu ilman kompurointia. Ja hyvinhän tuo onnisti.

Nykyään lavatanssia pidetään jopa hyvänä liikuntamuotona. Ja hikihän siinäkin tulee, kun pari-kolme tuntia tanssia rytkyttää. Pulssi nousee ja kuntoa kysytään. Koko iltaa ei jaksa tanssia, ellei käy viikollakin lenkillä. Oikeat tanssiaskeleet ja -kuviot on mukava osata, ne tekevät tanssimisesta mukavan ja mielenkiintoisen liikuntamuodon. Ja kaikkein tärkeintä tanssimisessa on se, että siihen tulee suhtautua pilke silmäkulmassa: tanssi (niinkuin elämäkin) maistuu parhaimmalta, jos pystyy nauramaan omille virheilleen ja möhläyksilleen.

Vaikka tanssikurssien tavoitteena onkin tehdä kurssilaisista parkettien partaveitsiä, niin hyvä on sekin, jos tuloksena on linkkuveitsiä.

Kylätalon avointen ovien päivässä kysyttiin kävijöiltä toiveita kylätalon tulevasta käytöstä. Jotkut vastaajat toivoivat järjestettäväksi talolla tanssikursseja. Miten olisi, jos ensi kesänä esimerkiksi parina viikonloppuna ( perjantai- tai lauantai-iltana ) tai viikolla järjestettäisiin lavatanssikurssit? Ajankohta voisi olla sellainen, että mahdollisimman moni lomalainenkin pääsisi kursseille mukaan, esim. heinäkuun alussa.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s