Suhteellista on itsenäisyys

Pulpetista pudonnut, 27.22.2007

Itsenäisyys on arvokas asia jota sainakin kerran vuodessa tulee pohdittua.Onko se itsemäärämisoikeutta, itsekkyyttä, vai itsepäisyyttä. Yhdeksänkymmentä vuotta on meilläkin sitä juhlittu milloin riehakkaammissa, milloin vakavammissa tunnelmissa. Ja meistä jokainen tietysti vannoo että itsenäisyydestä ei pidä periksi antaa, ei piiruakaan. Tosin fanaattisimmat EU;n vastustajat sanovat että itsenäisyys on mennyttä, historiaa jo, halvalla myyty Brysselin herroille. Siinä on petetty aseveljet ja muut sen puolesta taistelleet. Voi,voi ihan hävettää hallituksen hölmöilyt. Panisivat edes joskus kovan kovaa vasten. Luun kurkkuun maatalouskomissaarille jos ei koko kommisiota uskalla vastustaa. Sirkka-Liisakin, koetas nyt tokentua siitä.

Tämmöistä voi ihan vapaasti puhua ja jopa kirjoittaa.Kukaan ei näytä olevan moksiskaan. Hetkisen pyydän miettimään. Miten hyvin se olikaan ennen vanhaan kun oli vielä Kekkonen voimissaan. Otanpahan esimerkin. Jos tuolloin sattui isännän Zetori hajoamaan kesken kiireiden saranpäähän . Ja siitä isäntä innostui vähän kiroilemaan konettaan ja vielä kirjoittamaan yleisön osastoon kuinka epäkuranttia tavaraa se Herra Hankkija idänkaupan tasapainottamiseksi ja kansallisen edun vuoksi idän suunnalta tuo. Niin saattoi joutua ongelmiin. Parhaassa tapaukseesa itse Urkki lähestyi myllykirjeellä.

Tässä kohden Pulpetista Pudonnut tekee sen johtopäätöksen että ainakin kansalaisen kannalta itsenäisyys on jotenkin suhteellinen käsitys.Ja että onkohan meillä senkaltaista itsenäisyyttä koskaan ollutkaan etteikö olisi pitänyt tarkkaan katsoa naapurin intressejä ja kuulostella heidän mielipiteitään.

Joillakin saattaa olla suurempi itsenäisyyden tarve kuin toisilla. Nämä henkilöt kokevat viehtymystä ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi.Eipähän ainakaan pomo ole niskaan hengittämässä. Tämä poika se tekee töitä niinkuin itse haluaa ja silloinkun huvittaa. Saattaa mennä hyvin jonkun aikaa. Mutta jos aina vain toimii kuin itsestä parhaalta tuntuu, melko varmaan alkaa ilmetä ongelmia. Ei saa rekrytoitua hyviä työmiehiä firmaan. AY tarkastaja on kimpussa. Asiakkaatkin alkavat käyttäytyä kumman vaisusti ja unohtavat jättää tilauksensa, Tavarantoimittajat eivä muistakaan tehdä pyytämääsi tarjousta. Ja kaikkein pahinta. Pankinjohtaja soittaa ja ehdottaa palaveria kohteliaasti kylläkin niinkuin kuuluu. Olen tavannut tämmöisessä tilanteessa olevia itsenäisiä yrittäjiä. Joku tunnusti suoraan, meillä sanelee pankinjohtaja mitä saa tehdä ja mitä ei. Se riittäköön yrittäjän itsenäisyydestä.

Mutta kunnan pitää ainakin säilyä itsenäisenä. Kun sillä om niin pitkä historiakin. Ja kun vaakuna on niin tyylikäs.Eikö siinä ihan ui seitsemän muikkua punaisessa kentässä. Mihin se pantaisiin jos kuntaliitos tehtäisiin? Ei käy, meillä ainakin halutaan säilyä itsenäisenä.Olen samaa mieltä jos vain hommat hoituu.

Mutta kun vanhusten osuus on liian iso verrattuna aktiiviväestöön. Eihän niitä nyt voi muuallekaan lähettää ja elävät aina vaan vanhemmiksikin. Niille on ihan pakko rakentaa lisää sairaansijoja. Ja entä erikoissairaanhoidon kustannukset, nehän nousevat 15 % vuodessa varmasti kuin aurinko. Päivähoitokin on retuperällä. Ja mitä vaikuttaa tämä palkkaratkaisu? Ihan välttämätön on rakentaa uimahalli, golfkenttä ja keilahalli. Muutoinhan loppukin aktiiviväestö muuttaa asutuskeskuksiin.Jos ja kun haluttaisiin saada lisää työpaikkoja pitäisi pystyä rakentamaan teollisuuskylä. Siinä laskevat sitten kunnajohtaja ja valtuuston ynnä kunnanhallituksen puheenjohtaja otsa kurtussa moneen kertaan. Aina näyttää kalkkyyli sanmaa suuntaa. Veroäyria on pakko nostaa 22% muuten ei selvitä. Tässä vaiheessa kummasti joidenkin itsenäisyysaate rupeaa rakoilemaan. Ne jotka eivät ymmärrä numeroita pysyvät kannassaan.

Siinäpä sitä ajattelemista itsenäisyydestä. Mitä se lopulta oikein on? Ettei olisi jotain tekemistä realismin kanssa, epäilen. Ainakin Paasikivi oli tuota mieltä.

Korpifilosofi, 4.12.2007

Pureskellaanpa ensin tuota kirjoittajan (PP) muotoilemaa otsikkoa ”Suhteellista on itsenäisyys” kielitieteen näkökulmasta.

– Sanajärjestys: Muuttuuko lauseen merkitys, jos sanomme ”Itsenäisyys on suhteellista”?

– Aikamuoto: Henkiikö preesensin käyttö PP:n optimismia? ”Suhteellista oli itsenäisyys” kuulostaisi pessimistisemmältä kannanotolta.

– Sijamuodot: Halutaanko partitiivimuodolla vihjata, että itsenäisyys on muutakin kuin suhteellista? ”Suhteellinen on itsenäisyys” osoittaisi ehkä ahtaampaa itsenäisyyskäsitystä.

– Logiikka: Säilyykö lauseen merkitys, jos sanomme ”Suhteetonta ei ole itsenäisyys” tai ”Epäsuhteellista ei ole itsenäisyys”? Melkoisella varmuudella merkitys ainakin muuttuu, jos sanomme ”Suhteellista ei ole epäitsenäisyys” tai ”Suhteellista ei ole yhteisöllisyys.”

– Suhteellisuusteoria: Suhteellisuus vihjaa vääjäämättä havainnoijaan; ilman erilaisia tarkastelukulmia ei taida olla suhteellisuuttakaan.

Tuosta suhteellisuusteoriastahan on olemassa myös seuraavanlainen kansantajuistettu esimerkki: Jos vaikkapa Jyrkillä on nenä Matin takapuolessa niin voidaan sanoa, että ”molemmilla herroilla on nenä takapuolessa”. Suhteellisuusteoriaan vedoten voidaan kuitenkin todeta, että Matilla on sittenkin suhteellisesti paremmat oltavat kuin Jyrkillä. Eli on suuri merkitys tarkastellaanko asiaa Matin vai Jyrkin näkökulmasta.

EU: EU:han on pääasiallisesti taloudellinen yhteisö. Mutta onko sen suurin merkitys sittenkin turvallisuuspoliittinen. Eli talouden lainalaisuudet pitävät huolen, että Aasian ja Ameriikan puristuksessa me (eurooppalaiset) olemme ”pakotetut” taloudelliseen liittoon, joka sivutöinään pitää huolen, että Keski-Euroopan mahtikansoista yksikään ei voi alkaa liikaa pullistelemaan EU:n sisällä. Ja tulliliittojen perimmäistä olemusta voinee kansantajuistaa vaikkapa Uuno Kailasta modernisoimalla: ”Rahat railoihin raukeaa. Nousussa Aasia, Itä. Lamassa Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä.”

Ruutisavun katku: Varmaan tänäkin vuonna itsenäisyyspäivää ylevöitetään pönäköitä ohimarsseja katsellen ja kannaksen tulimyrskyjä muistellen tykistötulen ja paksun ruutisavun läpi. Alkaiskohan nuo isänmaamme uudisraivaajat, huoltajat, puolustajat ja jälleenrakentajat kuitenkin olla jo siinä iässä, että heitä voisi kunnioittaa jotenkin muuten(kin) kuin juoksuhaudan pohjalta ponnistaen? Vaikkapa ihan arkisesti itse kukin käymällä jututtamassa, ilahduttamassa, auttamassa tai muuten vain muistamalla heitä tiuhempaan – muinakin päivinä. Ja juhlavammin sitten vaikka 6.12. kuskaamalla muorit ja vaarit omalle kylätalolle tapaamaan tuttuja kyläläisiä ja ikätovereitaan.

Ja jospa sitten palaamme alkuperäiseen aiheeseen: Kyllä. Olen PP:n kanssa samaa mieltä. Suhteellista se on, on se – itsenäisyys meinaan. Yksilötasollakin.

Pulpetista Pudonnut, 4.12.2007

Eipä tullut mietittyä noin tieteellisesti sanavalintaa ja järjestystä. Tuskin olisi lopputulos paljon kummoisemmaksi muuttunut, sillä nimimerkki putosi pulpetista juuri tuollon kun yrittivät opettaa näitä preesensiä ja partiiveja. Nyt juuri huomaan että olisi kannattanut ehkä laittaa pilkku otsikkoon. Silloin se kuuluisi ”suhteellista on, itsenäisyys”.

Luin aikoinaan Aapelin pakinoita ja niissä käytettiin juuri tämmöistä tyyliä. Niin että ei tähän sepustukseen ihan mahdottomia arvolatauksia varsinaisesti sisälly, enemmänkin jotain Aapelin virnuilevaa mielialaa. Tuommoinen myönteinen ajatushan tässä takana on, että valtiollinen itsenäisyys on sentään tallella. Siinä mielessä vähän naureskelen noita kiihkeimpiä lausuntoja itsenäisyyden myymisestä. Vaikkakaan en itse niin kauheasti rakasta tuota E U:takaan. Jos pitäisi asteikolle laittaa suhteellisen itsenäisyyden aste vaikkapa 60-70/2000 luvulla joutuisin haromaan partaa melkolailla.

Ruutisavun katku voisi minunkin puolestani jo vähän hälventyä. Mukavahan noita ohimarsseja on kyllä katsella, mutta silloin kun nykyasioita käsitellään se olisi ehkä parempi tehdä muussa ilmanalassa, ettei tulisi turhaan uhottua. Kumarrus korpifilosofille kommentista.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s