Heinäaho in memoriam

Riitta Hokkanen (ent.Heinäaho), 8.5.2008

Näin Äitienpäivän alla tulee mieleeni muistoja äidistä ja isästä paljon..tää on kyllä vaikeeta..mutta yritetään.. Äitini oli käsityö ihminen henkeen ja vereen.. hän yritti minullekkin opettaa käsityön ihmeitä mutta tumpelo mikä tumpelo..minusta on ihanaa kun saan laittaa äitini kutoman päiväpeiton sänkyyni toisten kysyessä et mistä olet tuon saanu sanonet äiti kutoi..taas itkettää..olin isän tyttö..mutta isä kuoli kun olin 17 vuotias..veljeni Paavo hukkui samana kesänä..Isäni Kaino Oli lapsirakas.Hän tykkäsi meistä lapsista sydämmellään ja aidosti..siksi siis olin isän tyttö..Muistan kun lähdimme heinän hakuun heinäsuolta olin aina mukana..Muistan kun kerran menimme viemään viljaa kolkun kuivaamoon siellä oli ihana viljan tuoksu ..nukahdin olin niin pieni ehkä 6 vuotias..isä tuli herättämään minut ja sanoi että nyt mennään kotiin. äiti oli leiponut vehnästä ihanan turvallista tulla kotiin. Harmitti Kun kuivaamo sitten jossain vaiheessa paloi en tiedä syytä olin niin pieni..sitten tuli toinen muisto tästä mieleen kun kävimme isäni kanssa kolkun kaupassa se oli ennen kolkun koulua siinä mäkiahon tien haarassa..ostimme tikkaompelukoneen joka on nyt minulla muistona..se kauppa sitten taas paloi se reissun jälkeen ei kovin kauan siitä..tuntuu kuin paholainen kulkisi perässä..Äitini ja Isä olivat innokkaasti Mukana kolkun koulun tanssisalin perustamisessa..Äitini vei jopa meidän oman mehumaijan sinne makkaran höyryttämiseen..ne makkarat olivat kylän parhaat kuulin vaan..Isäni oli järjestysmies..onneksi pahemmilta haavereilta säästyttiin..Kekkosen Vilholta taisi vammautua käsi jossakin mellakassa..Äiti oli hyvä tanssimaan ..Isän kannssa varsinkin..se oli sellasta vanhaa tanssia ja valssia ihanaa katsella nyt minun täytyy lopettaa..en kerennyt käydä koulua kolokulla..piti mennä kumpumäkeen..siitä siitten tuonnempana..tavataan kolkun juhlissa..näillä tietoo oon tulossa toivottavasti kekkosen suku myös ja Peltoniemet jaPasaset ainaskin Tellu.

Riitta Hokkanen, 9.5.2008

Niin tulipa mieleeni myös yksi Äitienpäiväjuhla Kolkun koululla. Se oli ehkä -75 en muista tarkkaan. Olin silloin Neljän H-yhdistyksessä. Meitä nuoria oli roppakaupalla Mäkiahossa Ruusuja väsäämässä..niitä piti tehdä paljon koska Äitejäkin oli paljon. kaikille Äideille piti saada kukka rintaan.Oli hieno tunne väsätä niitä hyvään tarkoitukseen..talakoilla.Lyyli teki meille hyviä lettuja..Se on jäänyt mieleen.Meillä oli kiva yhistys-porukka silloin usein kokoonnuttiin Koivuharjussa.Tietokilpailut olivat suosittuja. sitten oli kolkun koulun lentopalloillat.Siellä ainakin näki muita nuoria jos ei jaksanut pelata.Hyvää Äitienpäivää kaikille.

mehtäpena, 10.5.2008

Kiitos Riitta näistä lämpimistä muistoista. Muutin pois Kolkulta 1965 joten en muista teitä Heinäahon nuorimpia lapsia kuin hatarasti nimeltä. Erkki, Lassi ja Kaija olivat vanhempia jotka tunsin paremmin ja heitä olen nähnyt pari kertaa viime vuosina.

Kiinnitin huomiota tuohon 4-H yhdistykseen koska olin itse ebnsimmäinen maatalouskerholainen Kolkulla. Isä hommasi kerhoneuvoja Ikäläisen tulemaan kylälle ja virittämään kerhotoimintaa. Silloin elettiin vuotta 1952

Minäkin olin pitkääm ensin kerholaisena sekä vuoden kerhoneuvojana Multialla ja yhden kesän apulaiskerhoneuvojana Viitasaarella. Tuo vuosi olikin 1964. Näistä kerhoajoista on jäänyt tosi kivoja muistoja ja olen nyt ihan viimeaikoina törmännyt muutamiin sen aikaisiin kerhotuttuihin. Olisipa kiva jos muisteloita 4-H kerhotoiminnasta tulisi lisääkin tälle palstalle.

Kari Nerg, 10.8.2008

Kiitos Riitta kirjoituksesta. Tulee lapsuusajat mieleen kun käytiin Heinäahossa.

Kari Nerg, 12.8.2008

Anteeksi kirjoitusvirheeni avauskirjoituksessani en tiennyt että tämmöinen sivusto on olemassa netistä löysin vahingossa. Kello on 2 aamuyöstä kun tätä kirjoittelen aamulla virkeänä töihin en saanut nukkuttua kun rupesin miettimään lapsuusaikoja kun oltiin veljeni kanssa monet kesät teidän riesana.Olisi mukava saada kuulumisia.Kolkulla ei ole tullut käytyä moneenkymmeneen vuoteen en tidä miksi.Rupeaako ikä painamaan jopa 51 vuotta.

Riitta Hokkanen, 21.8.2008

No moi kari olet ollut mielessäni monta kertaa.. Miten jakselet..Ihanaa kuulla sinusta..Niin ne lapsuuden kesät aaah..ihanaa..Kyllä tää aikuisuus on kovaa vai mitä.Olitte meillä paljon silloin kesäisin Aili-äitini oli mahtava ja ihana emäntä..Minulla itselläni on kaksi ihanaa poikaa Heikki ja Antti sekä uuden puolisoni kautta yksi tytär..Mitä sinulle kuuluu olis kiva tavata.. VAI MITÄ….T.Riitta Martta -Täti on kanssa mennyt taivaaseen..Niin se menee tämä elämä.. odotan vastaustasi 48v.Riitta Kiva kun kirjoitit itkettää..t.sama

Kari Nerg, 26.8.2008

Terve vaan taas täältä Vantaalta kesä tässä kait meni jo, oltiin heinäkuussa viitasaarella sukujuhlissa, oltiin myöskin siellä hautajaisissa, niin se elämä kulkee, oma vointi on suht hyvä polvet vähän vaivaa silloin tällöin. Olisi kiva tavata,ota yhteyttä suoraan minun sähköpostiin,yhteystiedot olen antanut.TERVEISIN KARI.Itke vaan jos se helpottaa.

Kari Nerg, 5.9.2008

Terve Riitta et kai ole suutttunut kun ei ole kuulunut mitään ota ythteyttä jos olet olet kuulolla t. KARI.

Riitta Hokkanen, 3.10.2008

Riitta moi… En ole suuttunut mutta on ollut kaikenlaista esim..töitä ihan hirveesti ja kaiken pahin mulla ei ole sähköpostia vielä..mutta kaikki järjestyy..olen menossa päivittämään sähköposti tietojani työpaikka kursseille..tää mun elämä on niin hektistä..Hävettää pitää yhteyttä näin kolkun kautta mutta eiköhän me päästä asiaan kun saan oman postini auki..et silleen t.ride

Kari Nerg, 7.11.2008

TERVEISIÄ TÄÄLTÄ SYKSYSELTÄ VANTAALTA TALVI TULLOOLO TÄNNE ETELÄÄÄ EI MAHA MITTEE. MENIKÖ SINNE PÄIN EN OSA TOTA MURETTA . SORI KOKEILAAN TAAPALTATA ETEENPÄIN OTETA YHTYETTÄ TOIVOO CITY NALLE…

Kari Nerg, 14.11.2008

JOS TULI KEHUTTUA ETTÄ TALVI TULEE PERUN PUHEENI.VETTÄ TULEE TAIVAAN TÄYDELTÄ.ETTÄ SIITÄ TALVESTA.MISSÄ ON LUMI? TERVEISET TÄÄLTÄ SATEISESTA ETELÄSTÄ.

Sanna Cork, 11.12.2008

Hei Riitta,

Tuo aikaisenpi kommenttisi ”kuin paholainen kulkisi perässä”, taitaa olla se paholainen vieläkin täällä Heinäahossa levittämässä huonoa onnea. Meidän perheessä sitä on riittänyt siitä lähtien kun tänne muutettiin, eikä näytä loppua tulevan. Kunhan ei henki keltään lähtisi, läheltä on jo liipannut…

Riitta Hokkanen, 9.1.2009

Sanna Cork Heinäaho..Kiitos kommentista. Olin silloin pikkutyttö ja kaikki oli niin suuren suurta..et se todellinen elämä tuntui pelottavalle Heinäahon nummi oli rikas ja rehevä kasvualusta kaikille juurikasveille ja maataloudelle jota meillä oli runsain mitoin..tämä aikaisempi juttu josta kerroin oli minulle sen takia paholaismaista koska siinä meni kultturihistoriallisesti ja paikallisesti arvokkaita ja tarpeellisia rakennuksia..joista olisi ollut hyötyä meille kaikille näihin päiviin asti. Mutta onhan tietysti eri asia jos oma henki olisi kyseessä .sellaisesta ei ole ollut koskaan ainakaan omassa lapsuudessa kyse..Vanhempani olivat uskovaisia .Isäni oli kirkkovaltuustossa kuolemaansa saakka .Meillä ei tapeltu eikä juotu..Kaikkea hyvää sinne Heinäahoon ..Toivotaan et sinne tulisi parempi vuosi..Kirjoittele..