Hohtavia hankia ja pehmeitä löylyjä

Pentti Pulkkinen, 16.2.2010

Laskiaissunnuntaina vietettiin Mehtä-Lehtolassa reippaan ulkoilun ja saunomisen merkeissä. Lähes parikymmentä innostunutta hiihtäjää ja lumikenkäilijää sai nauttia mitä kauneimmasta talvisäästä. Osa ehti sekä hiihtää, että tehdä koekierroksen lumikengillä, luonnon jäljiltä koskemattomassa maastossa, jonne vain jänikset, ketut ja joku ilveskin oli jättänyt jälkensä ennen heitä. Eipä ihme että eräskin ensikertaa lumikenkiä kokeillut kertoi hurahtaneensa lumikenkäilyyn heti ensi kerrasta. Varmaan hän koki samanlaista riemua kuin runoilija ennenmuinoin:

”Ken tietä käy, tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.”

Savusauna oli lämminnyt aamuhämäristä asti leppäpuilla tuprutellen milloin sakeata, milloin vähemmän sakeaa savua, muutoin niin ylihohtavan kirkkaaseen ilmanalaan. Osa saunojista oli tälläkin kertaa ensimmäistä kertaa tutustumassa savusaunomisen mystisen salaperäiseen maailmaan. Suurin osa toki oli jo aikaisemminkin maistanut syvälämmön, hienon savuaromin, vanhojen mustien hirsien, ja suuren kivikasan koktailia. Saunasta tultua suoritimme pienen pikahaastattelukierroksen saunakokemuksista.

Leena Kunelius tunnusti olleensa savusaunassa ensimmäistä kertaa. Hänen mielestään löyly oli jonkun verran kuumempi kuin tavallisessa saunassa. Hän hämmästyi melkoisesti kuultuaan, että saunan lämpötila tuolloin oli reilu 100 astetta. Niin kuumassa tavallisessa saunassa ei taida kestää Leena, eikä kovin moni muukaan. Mutta löyly oli jotenkin pehmeämpää, totesi Leena. Hän ei ollut eka kerralla uskaltautunut hankeen, ja häntä jäi selvästi harmittamaan tämä arkailu, varsinkin kun miehensä Jari kertoi hankisukelluksestaan. Sukellus oli ollut kuulemma tosi syvä, kaloja ei näkynyt ollenkaan mitä nyt muutama pakastesei pakettia tuntui kolisevan kyynärpäissä (hankeen tippuneita klapeja). Jos Jari olisi sukeltanut pari metriä pidemmälle, vastaan olisi tullut piikkikampeloita, niin lähellä karviaismarjapehkoa hän seikkaili.

Marja-Liisa ja Ilkka Huuskonen olivat kokeneempia savusaunojia. Ovat kylpeneet ainakin Katinkullassa ja muutamassa muussa Lapin lomakohteessa. Heidänkin mielestään savusaunan löyly on pehmeämpää kuin tavallisessa saunassa. Parhaat löylyt saa Ilkan mielestä vasta toisessa tai kolmannessa vuorossa, kun kiukkuisemmat löylyt on jo ajettu ulos. Kysyttäessä mikä ominaisuus erottaa eniten muista saunoista Ilkka arveli että se on haju. Hajuaistihan meillä ihmisillä on erikoinen ”elämysaisti” ja hyvä savunhaju tuo monille mieleen lapsuuden. Ilkka oli myös niitä miehiä, jotka uskaltautuivat hankeen.

Irja Lieto ei muistanut olleensa koskaan savusaunassa, mutta arveli että ihan lapsena Sipukassa todennäköisesti semmoinen on ollut. Löyly on jotenkin pehmeä, luonnehti Irjakin. Savunhajusta Irja myöskin tykkäsi ja totesi, että vaikka haju on melko voimakas ei se kuitenkaan esim. kirvellyt silmiä. Rauhallinen tunnelma on savusaunassa selvästi aistittavissa, totesi Irja.

Kimmo Roivas saunoi viimeksi melkein yksin. Sitä ennen hän oli hiihtänyt 7 kierrosta eli 14 km. Kimmo on kerran aiemminkin kylpenyt Mehtä-Lehtolassa, muulloin hän ei muista savusaunassa käyneensäkään. Vaikka Kimmokin on jo ihan varttuneessa iässä ja haaveilee jo eläkepäivistä, ei hänen lapsuudessaan enää Ilomantsissakaan juuri savusaunoja löytynyt. Pehmeät löylyt tekivät hyvää vähän kuntoilusta jumittuneille lihaksille. Kimmo oli erityisesti kiinnittänyt huomiota lauteisiin. Tuppeensahatusta leppälankusta tehdyt lauteet olivat sopivat leveät ja juuri oikealla korkeudella. (Miksihän Kimmo erityisesti huomioi lauteet? Olisiko osa syy että hän itse uusi ne viime syksynä.)

Kaikki hiihtäjät, lumikenkäilijät, yksi moottorikelkkailija ja savusaunojat vaikuttivat tyytyväisiltä, joten savusaunanlämmitys Mehtä-Lehtolassa jatkunee näillä näkymin. Seuraavan kerran sauna on lämmin lauantaina kuudes maaliskuuta, mutta siitä tulee muistutus ja aikataulu myöhemmin tällä sivustolla.

hämäläinen jostain kauvenpaa, 10.12.2010

Olen kylpenyt Keiteleellä savusaunassa. Yleesä tulin nokisena ulos.

Lisää viesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s