Jukka Paananen, 2.11.2014
Kolkkujoen ennallistamishankkeen työt on saatu valmiiksi. Loppupalaveri pidettiin viime viikon maanantaina 27.10.2014 Puralansalmen pvy:n talolla. Paikalla olivat Keski-Suomen Ely-keskuksesta iktyonomi Pasi Perämäki, hankkeen vastuullisena urakoitsijana toiminut Jorma Poikonen Karstulasta, Keskisuomalaisen toimittaja Mari Waali sekä Puralan ja Säkkärämäen osakaskuntien edustajia. Hankkeen työnjohtajana toimineen Perämäen mukaan hanke onnistui erinomaisesti:
”Hankkeen kustannusarvio oli kaikkiaan 117.000 euroa ja lopulliset kustannukset tulevat jäämään jonkin verran sen alle. Syynä alittumiseen on se, että työt voitiin tehdä normaalia kuivemmissa olosuhteissa sekä viime syksynä että tänä syksynä vedenvirtaus oli joessa normaalia pienempi ja koskialueilla operointi onnistui ilman ylimääräisiä patoamisia.”
Pasi Perämäki oikealla ja Jorma Poikonen vasemmalla.
Koko joen 13,5 kilometrin matkaa ei käsitelty. Kunnostus käsitti joen kaikkien 10 kosken ennallistamisen sellaiseksi, jollaisia ne olivat ennen kuin ne kaivettiin ja raivattiin uittoa varten. Hanke alkoi mittauksilla ja joen historiatietojen kartoittamisella vuonna 2006. Suunnittelu tehtiin vuosina 2007-2009 ja viime vuonna 2013 saatiin hankkeeseen rahoitus ja toteutus alkoi välittömästi. Sikälikin kannattaa olla erityisen tyytyväinen hankkeen toteutumiseen, että tästä eteenpäin vastaavanlaisille hankkeille ei rahoitusta enää ole luvassa. Tällä hetkellä ei edes uusia suunnitelmia tehdä.
”Meikäläiselle Kolkkujoen luonto ja maisemat ovat tulleet tutuksi, sillä olen viime ja tänä syksynä viettänyt leirilämää useita kuukausia Koliman Erämiesten majalla. Täällä ennallistamishanke on otettu hienosti vastaan, työmaalla on käynyt melkein joka päivä joku katsomassa ja kyselemässä hankkeen edistymisestä. Meillä on ollut joitakin hankkeita sellaisia, että ei ole näkynyt ketään koko projektin aikana”, muisteli Pasi Perämäki.
Kaivinkone työssä koskessa.
”Koskista aikanaan uittoperkauksen yhteydessä penkalle nostetut kivet on palautettu koskiuomiin takaisin. Samalla uomien virtausta on muutettu suorasta, ojamaisesta virtauksesta hitaammaksi ja mutkittelevaksi. Koskissa on nyt paljon suojaisia suvantoja, joita kalat tarvitsevat noustessaan. Uomien pohjia on käsitelty siten, että koskista löytyy erisyvyisiä välialtaita kutupaikoiksi. Koskien pohjat olivat uiton ja kovan virtauksen jäljiltä myös tasajakoisia kivikoita. Kunnostuksessa joenpohjaa on rakennettu soralla ja muulla maa-aineksella monijakoisemmaksi, elävämmäksi elinympäristöksi kalanpoikasille ja ravuille. Rapujen suojaksi koskiin on asetettu lisäksi hakopuita”.
Ihkajankosken suvantoa
Hako Ihkajankoskessa
”Missään muualla ei ole ollut näin paljon kala- ja rapuhavaintoja kunnostustyön yhteydessä”, totesi puolestaan Jorma Poikonen, jolla on kokemusta kymmenistä koskien kunnostushankkeista keskisessä Suomessa.
”Kolkkujoen suulla oli jopa ongelmia rapujen kanssa. Niitä siirreltiin sangoilla suojaan kaivutyöltä. Joen alaosissa on nähty paljon järvitaimenia ja harjuksia nousevan jo nyt jokea pitkin ylöspäin. Kunnostuksen jälkeen kalat pääsevät jokea pitkin nousemaan varmasti Kolkkujärveen saakka”.
”Majavien tekemät padot ovat nyt suurin este kalojen nousulle. Niihin ei tässä hankkeessa kajottu, joten ne jäävät maanomistajien ja osakaskuntien ratkaistavaksi jatkossa”, totesi Pasi Perämäki.
Majavan patorakennelmaa Ihkajankosken yläpuolella.
Patojen purkamisella ongelmaa ei saada poistettua. Purkamisen jälkeen alkaa heti uuden padon rakentaminen toisessa paikassa. Arveltiin, että joessa on jo useampi majavapariskunta, jotka rakentelevat patojaan. Majavaongelmaan ei ole oikein muuta ratkaisua kuin metsästys. Majavaa saa metsästää ilman eri lupaa 1.9.-30.4. välisen ajan, joten toiveissa olisi, että metsästäjät kiinnostuisivat enemmän majavajahdista ja Kolkkujoki saataisiin vapaaksi padoista.
Pasi Perämäki toivoo nyt kunnostustyön jatkeeksi kalanistutuksia: ”Joki on nyt ennallistettu ja kunnostettu hyväksi kalajoeksi. Kalavesien hoito ja istutukset ovat jatkossa osakaskuntien ja kalatalousalueen vastuulla. Se, että jo nyt kunnostuksen yhteydessä on nähty paljon taimenia joessa on rohkaiseva merkki kalanistutuksia ajatellen.”
Kolkkujoen alueella vaikuttaa kaksi osakaskuntaa: Pihtiputaan puoleinen osa on Säkkärämäen osakaskunnan aluetta ja Viitasaaren puoleinen osa Puralan osakaskunnan aluetta.
”Kolimassakin on taimenkanta taantunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, vaikka istutuksiakin on tehty. Viimeiseen 5 vuoteen en ole saanut yhtäkään taimenta verkoista, vaikka 70-80-luvuilla taimenia tuli melkein joka kerta, kun verkot laittoi”, totesi Säkkärämäen osakaskunnan edustajana paikalla ollut Tohmon isäntä Timo Pasanen. Molempien osakaskuntien edustajien mukaan järviin on panostettu istutuksin viime aikoina merkittävästi, joten nyt voisi olla aika panostaa yhteiseen Kolkkujokeen.
Perämäen mukaan osakaskunnat voisivat kokeilla Kolkkujokeen ns. mäti-istutuksia: ”Aikaisemmin tehtiin istutukset erikokoisilla kalanpoikasilla, mutta se ei ole enää suositeltavaa. Monin paikoin istutukset isoilla poikasilla ovatepäonnistuneet, koska ne eivät enää kyenneet leimautumaan uuteen olinpaikkaan. Viime aikoina hyviä tuloksia on saatu ns. mätirasioilla. Niistä kuoriutuvat poikaset ovat kotiutuneet ja leimautuneet hyvin uuteen ympäristöönsä. Suosittelisin mätirasioita esimerkiksi Ihkajankoskeen, joka on kunnostuksen jälkeen upea ja onnistunut kalojen kannalta”.
Ihkajankosken suvantoa
Timo Luomala, 19.2.2015
Kolkkujoen kunnostus mielettömän hieno juttu. Suuri kiitos kaikille kunnostukseen osallistuneille!
kolkku.fi 